perjantai 19. maaliskuuta 2021

Avaimet menestykselle - kilpaurheilun ja opiskelun yhdistäminen (Osa 2)

Tavoitteellinen kilpaurheilu ja opiskelu - onko näiden kahden yhdistäminen mahdollista? Ehdottomasti kyllä! Kilpaurheilun ja opiskelun yhdistäminen voi aluksi kuulostaa haastavalta. Toki omia haasteitaan se tuokin, mutta myös hyviä puolia on suuri määrä. Tavoitteellisuus, paineensietokyky ja periksiantamattomuus ovat vain esimerkkejä urheilijan perusvahvuuksta, joita myös opiskelussa ja työelämässä tarvitaan. Tavoitteellinen urheilu opettaa ja antaa avaimia menestymiselle myös urheilun ulkopuolella, kilpaurheilukokemuksesta on siis suuresti hyötyä.

Maaliskuun puolivälissä aukesi korkeakoulujen yhteishaku ja opiskelun sekä tavoitteellisen kilpaurheilun yhdistäminen on nyt monella nuorella ajankohtaisena mielessä. Tässä kaksiosaisessa blogitekstissä pääset lukemaan omakohtaisia menestystarinoita, kokemuksia ja vinkkejä aiheeseen liittyen cheertanssin naisten edustusjoukkueen Ladies Dance Teamin urheilijoilta. Tämän viimeisen osan urheilijoista jopa kaksi muutti toiselta paikkakunnalta Ouluun unelmiensa opiskelupaikan perässä.


- - - - - - - -

 

23-vuotias Emmi Pälvilä lähti vuonna 2006 kokeilemaan cheerleadingia, kun hänen äitinsä oli lehtijutun nähtyään vinkannut lajista. Kokeilu tuotti tulosta, sillä saman harrastuksen parissa hän jatkaa yhä edelleen.

 

Emmi aloitti lajin cheer-puolella minien edustusjoukkueessa Safiireissa ja siirtyi juniori-ikäisenä edustusjoukkueisiin niin cheerleadingissa kuin cheertanssissakin. Kaikki kolme juniorivuotta hän harrasti sekä Helmissä että Junior Dance Teamissa samaan aikaan hyvällä menestyksellä. Aikuisiin siirryttäessä treenimäärä lisääntyi ja valinta oli tehtävä lajien välillä. Aluksi valinta oli cheerleading, sillä Emmi pääsi naisten edustusjoukkueeseen Timantteihin. Myöhemmin hän kuitenkin vaihtoi takaisin tanssipuolelle ja siellä hän tanssii edelleen naisten edustusjoukkueessa Ladies Dance Teamissa ja HipHop Crew:ssa. Vuosina 2018-2019 Emmi valittiin mukaan Suomen tanssimaajoukkueeseen edustamaan Suomea MM-kilpailuissa Orlandossa. 


Vuodesta 2014 alkaen Emmi on toiminut valmentajana ja valmennusura on jatkunut tähän päivään saakka. Tällä hetkellä Emmi valmentaa junnutanssin edustusjoukkuetta Junior Dance Teamia ja uutta tanssin klassikkojoukkuetta Marmoreita. Vuonna 2020 Emmi palkittiin seuran vuoden valmentajana.

 

Emmi opiskelee parhaillaan toista vuotta Oulun ammattikorkeakoulussa liiketaloutta ja suuntautuu pääosin myynnin ja markkinoinnin opintoihin. Urheilun ja koulun yhdistäminen alkoi Emmin kohdalla jo ala-asteen ensimmäisellä luokalla, kun hän vielä harrasti taitoluistelua. Kolmannella luokalla taitoluistelu vaihtui kuitenkin cheerleadingiin ja laji on siitä asti kulkenut mukana myös läpi yläasteen ja lukion.

 

—  Matkalla hallille pyrin aina rentoutumaan ja kuuntelen musiikkia tai podcasteja, jotta saan ajatukset muualle koulujutuista. Iltaisin otan aikaa itselleni ennen nukkumaanmenoa ja esimerkiksi katson jotakin sarjaa, jotta stressitila ei jäisi päälle nukahtaessa.

 

Emmi kokee, että suurimpia haasteita tavoitteellisen urheilun ja opiskelun yhdistämisessä ovat olleet ajankäyttö ja aikatauluttaminen. Nämä kaksi vaikuttavat suoraan fyysiseen ja psyykkiseen jaksamiseen. Aikatauluttamisen sekä aikataulussa pysymisen hän kertoo oppineensa kantapään kautta. Aikaisemmin hän oli koulun suhteen huoleton ja luotti siihen, että koulu menee omalla painollaan eteenpäin. Mitä tavoitteellisemmaksi urheilu-ura menee ja samalla opiskelun taso muuttuu haastavammaksi, on arkea pitänyt aikatauluttaa enemmän ja huomioida myös riittävä aika palautumiselle.

 

— Kun oppii hyväksymään, että pienet taistelut kuuluvat urheilevan opiskelijan arkeen, niin lopulta ne ottelut kääntyvät voitoksi ja oli lopputulos mikä tahansa, aina oppii ihan älyttömästi lisää itsestä ja tavoista toimia. Lisäksi saa ainutlaatuisia kokemuksia ja saavutuksia, joita pystyy hyödyntämään tulevaisuudessa.

 

Paras ratkaisu aikatauluttamisessa on Emmille ollut kalenterin ja tehtävälistan käyttö, jonne hän viikoittain lisää pakolliset menot ja tehtävät. Kalenteriin hän merkkaa aina ensin urheiluun liittyvät tärkeät päivämäärät kuten kisat ja leirit, niin pitkälle eteenpäin kuin mahdollista. Koulujutut lisätään sen jälkeen mukaan vähän lyhyemmälle aikavälille. Vakiopohjana kalenterin täyttämisessä toimii siis urheiluun ja valmentamiseen liittyvät menot. Opiskeluun liittyvät tehtävät ja muut menot ripotellaan niiden ympärille tasaisesti. Emmi pyrkii pitämään vähintään yhden kokonaisen vapaapäivän kerran viikossa. Tehtävälista toimii hänen mukaansa parhaiten sellaisina viikkoina, kun on paljon tärkeitä ja pieniä tehtäviä, joilla on lyhyet takaraja-päivämäärät. Selkeintä on listata tehtävät allekkain ja pyyhkiä sitä mukaan pois, kun ne on tehty. Asioiden kuittaaminen tehdyksi on Emmin mukaan konkreettinen motivoiva tekijä ja näin asiat saa hoidettua nopeammalla tahdilla.

 

Emmin mukaan opinnoissa ja tavoitteellisessa urheilussa voi menestyä samanaikaisesti. Ratkaisevaa näiden tekijöiden yhdistämisessä ja siinä onnistumisessa on hänen mielestään itselle sopivan arkirytmin ja rutiinin löytäminen. On hyvä oppia hyväksymään se, että välillä tulee rankempia viikkoja jolloin todennäköisesti stressitaso nousee ja vapaa-aika on minimissä. Niiden ohella tulee kuitenkin myös kevyempiä viikkoja ja niitä oppii arvostamaan. Tärkeää on löytää itselle sopivat keinot ja tavat saada eri elementit toimimaan keskenään, välillä se vaatii eri tapojen kokeilemista. Emmi kertoo, että ehdoton ratkaisu jaksamisen ja menestymisen kannalta on armollisuus itseä kohtaan ja lupa joustaa, jos tarve vaatii:

 

— Se ei ole ollut mikään itsestäänselvyys kaltaiselleni perfektionistille, mutta on ollut helpottavaa oppia hyväksymään jaksamisen rajat. Yleensä parhaita tuloksia tulee, kun kuuntelee omaa kroppaa ja mieltä... ja toimii sen mukaan.

 

Urheilu on Emmin sanoin opettanut häntä kaikilla elämän osa-alueilla. Urheilun myötä hän kokee saaneensa itsevarmuutta, rohkeutta tavoitella korkealle ja uskoa omiin kykyihinsä myös opiskelujen saralla. Hän kertoo, että on oppinut käsittelemään pettymyksiä ja kääntämään ne myöhemmin voimavaraksi, sekä oppinut olemaan armollisempi itselleen. Kaikessa ei aina voi onnistua. Joukkuelajit opettavat, että kaikesta ei tarvitse myöskään selvitä yksin. Urheilussa valmentajista ja joukkuekavereista saa tukea eri tilanteissa, mutta niin myös opiskelussa voi turvautua koulukavereihin ja opettajiin. Kilpaurheilu opettaa käsittelemään jännitystä, mikä on konkreettisesti auttanut Emmiä opiskelujen aikana esimerkiksi esiintymistilanteissa olemaan rento oma itsensä.

 

— Jokainen pystyy saavuttamaan ihan mitä vaan, jos vain antaa itselleen luvan ja mahdollisuuden lähteä tavoittelemaan rohkeasti unelmiaan kohti.


Emmi ammattikorkeakoulun opiskelijahaalareissa (vas) ja edustamassa Suomea MM-kilpailuissa naisten tanssimaajoukkueessa vuosina 2018-2019.

 

Iisalmesta kotoisin oleva 23-vuotias Mia Karppinen muutti Ouluun opiskelupaikan perässä 2,5 vuotta sitten. Ouluun muutettuaan Mia päätti aloittaa täysi uuden lajin, cheertanssin, sillä hän oli kuullut tasokkaasta kaupungin cheertanssi-joukkueesta. Aikaisempaa taustaa löytyi kilpavoimistelun parista, mutta muuton jälkeen cheertanssi vei Mian sydämen välittömästi! Nyt hän tanssii cheertanssin naisten edustusjoukkueessa Ladies Dance Teamissa sekä HipHop Crew:ssa.

 

Mia opiskelee kolmatta vuotta Oulun Yliopistossa luokanopettajaksi ja kandin kirjoittaminen on hänellä edessä tänä keväänä. Opinnot koostuvat luennoista sekä pienryhmäopetuksesta. Näiden lisäksi on myös omalla ajalla tehtäviä ryhmätöitä, tenttejä ja esseitä, joita hän jää yleensä koulun jälkeen tekemään.

 

— Olen aikatauluttanut aina elämääni niin, että sellaisina päivinä kun on paljon kaikkea, pyrin tekemään tehokkaasti mahdollisimman paljon, jotta treenivapaat illat voisi pyhittää sitten ystäville ja levolle.

 

Yläasteen alusta asti tähän päivään saakka Mia kertoo yhdistäneensä tavoitteellista urheilua koulun kanssa. Tämän vuoksi hän on jo nuorena tottunut arkielämässään tekemään paljon, eikä koe kovan urheilun ja opiskelun yhdistämisen aiheuttavan liikaa haasteita. Kilpaurheilijalla arki saattaa tosin välillä olla kiireistä, ja tällöin vapaa-aikaa on vähemmän. Koulu ja urheiluharrastus vievät molemmat aikaa, ja molempiin Mia haluaa panostaa, joten päivät on aikataulutettava. Mia mainitsee, että aikataulutuksessa painoarvo kannattaa olla niissä asioissa, jotka vievät eniten aikaa.

 

— Mun mielestä urheilun ja koulun lisäksi tärkeää on myös vastapainona ottaa aikaa ystäville ja omille jutuille, jotta jaksaa sitten taas treenata ja opiskella täysillä!

 

Mia pyrkii tekemään kouluhommansa aina tehokkaasti. Silloin kun on opiskelun aika, niin silloin myös opiskellaan eikä esimerkiksi selailla puhelinta. Vastapainona tälle, silloin kun on vapaapäivä, niin silloin myös pidetään päivä täysin vapaana. Etukäteen ei kannata turhaa stressata, jos tuleva seuraava päivä on kiireinen.

 

Urheiluharrastuksen kautta Mia on saanut paljon hyviä avaimia myös opiskeluelämään. Urheilun kautta oppii paljon asenteesta, motivaatiosta ja jaksamisesta. Joukkueurheilu on opettanut myös sosiaalisuutta sekä paineensietokykyä. Kaikista näistä piirteistä on suuresti apua urheilun lisäksi myös muilla elämän osa-alueilla. Kunnianhimoisuus on Mian mukaan pääosin urheilun kautta opittua ja se näkyy hänen elämässään kaikessa, mihin hän ryhtyy.

 

— Keskity aina täysillä just siihen mitä sillä hetkellä oot tekemässä, oli se sitten treenit, koulu tai ystävät, äläkä stressaa muista asioista silloin!


Mia SM-kilpailuissa Ladies Dance Teamin kanssa vuonna 2019, jolloin joukkue sijoittui hopealle. Oikealla kuvassa Mia treenaamassa. 


Eevi Leino on 23-vuotias entinen helsinkiläinen, joka muutti Ouluun opintojen perässä vuonna 2018. Cheertanssin Eevi aloitti yläasteen seitsemännellä luokalla helsinkiläisessä kilpacheerleadingseurassa HAC:ssa ja eteni siellä aina junioreiden edustusjoukkueeseen ja sieltä aikuisiin asti. Helsingissä ollessaan Eevi aloitti oman harrastuksensa ohella myös valmennuksen ja valmensi HAC:n minien tanssiedustusjoukkuetta Exoticia yhteensä viisi vuotta. Ouluun muutettuaan Eevi jatkoi tanssimista Ladies Dance Teamissa sekä HipHop Crew:ssa. Myös valmennuksen pariin hän palasi hetken tauon jälkeen ja valmentaa edelleen cheertanssin naisten B-joukkuetta Selestiinejä.

 

— Harrastin pienestä asti erilaisia tanssilajeja, mutta kaipasin jotain tavoitteellisempaa, urheilullisempaa ja joukkueessa urheilua. Cheertanssi täytti kaikki boksit ja kokeilun jälkeen muut tanssilajit jäivät ja cheertanssi vei mennessään!

 

Eevi opiskelee parhaillaan Oulun yliopistossa arkkitehtuuria kolmatta vuotta. Opiskelupaikka oli Eeville unelmien täyttymys ja opiskelupaikan hän nappasi itselleen toisella hakukerralla. Eevi valmistui Töölön yhteiskoulun lukiosta vuonna 2016, jonka jälkeen hän aloitti hakemisen yliopistoon. Lukion jälkeiset kaksi välivuotta hän kävi töissä ja opiskeli valmennuskurssilla yliopistoon päästäkseen.

 

— Olen tosi tyytyväinen, että päädyin Ouluun, koska tää on kiva paikka ja pääsin kunnolla itsenäistymään muuttamalla toiselle puolelle Suomea!

 

Koko lukioajan Eevi harrasti cheertanssia edustusjoukkueessa, valmensi ja toimi samalla minijoukkueiden joukkueenjohtajana. Lukiossa hän kertoo valinneensa itselleen aineita, jotka olivat hänelle helppoja, eivätkä vaatineet niin paljoa työtä koulun ulkopuolella. Lukioaikoina Eevillä oli paljon tehtävää harrastuksen parissa, joten hän kertoo panostaneensa koulussa oppituntien aikana opiskeluun. Näin opiskeluun ei tarvinnut käyttää niin paljoa aikaa enää koulun jälkeen.

 

Yliopistossa opiskelua Eevi kuvailee itsenäiseksi,. Useimmiten päivät pystyy suunnittelemaan itse niin, että kerkeää hyvin illaksi treeneihin. Aikataulutusta helpottaa, kun koululla pystyy lounaan lisäksi syömään myös päivällisen ennen treeneihin lähtöä. Näin säästyy paljon aikaa ja vaivaa viikkotasolla. Pakollisen ja ohjatun opetuksen ulkopuolella hän pyrkii aina tekemään koulutöitä tehokkaasti eteenpäin, jotta iltaisin treenien jälkeen voi rentoutua. Eevin mukaan on tärkeä asennoitua niin, etteivät treenipäivät ole koulun kannalta niitä kaikista tehokkaimpia päiviä. Työt saa samaan tapaan tehtyä, kun uhraa treenivapaista päivistä vähän vapaa-aikaa opiskelulle. Myös vapaa-aikaa on kuitenkin tärkeä pitää ja myös sille jää riittävästi aikaa. Selestiinejä Eevi valmentaa kahdesti viikossa ja valmennukset osuvat hyvin aikatauluun omien treenien lomassa. Treenien suunnittelu ja muut valmennusasiat hän sanoo hoitavansa, kun tarvitsee taukoa opiskelusta.

 

Haasteellisinta opiskelun ja tavoitteellisen treenaamisen yhdistämisessä on Eevin mukaan oman aikataulun joustavuus ja siitä aiheutuva stressi. Hän opiskelee alalla, jolla työ on luovaa ja prosessit voivat viedä arvioitua enemmän aikaa. Joskus käy niin, ettei kaikkea suunniteltua saa tehdyksi ajoissa ja tämä saattaa aiheuttaa välillä pientä ahdistusta. Tämän haasteen ratkaisuun Eevi kokee parhaimmaksi oman aikataulunsa joustavaksi suunnittelemisen ja tietynlaisen rentouden. Helpommat ja varmasti etenevät hommat kannattaa aikatauluttaa treenipäiville, jottei sinne kasaannu painetta ajan loppumisesta, Vaativammat jutut aikataulutetaan treenivapaille. Tärkeää on sopiva suhde armollisuutta ja tiukkuutta aikataulussa, sekä oman kehon ja mielen kuuntelu. Asiat kannattaa aina aloittaa ajoissa, jotta tarvittaessa voi pitää taukoja.

 

Eevi uskoo, että urheilussa ja opiskelussa voi menestyä hyvin samaan aikaan. Tärkein tekijä on hänen mielestään se, että osaa keskittyä pelkästään siihen mitä parhaillaan tekee. Urheilussa työ tehdään suurimmaksi osaksi treeneissä, joten kunhan treenien ulkopuolella pitää huolta normaaleista terveellisistä elämäntavoista ja osaa koulun jälkeen nollata pään ja keskittyä treeneihin, pystyy varmasti omiin parhaisiin suorituksiinsa. Uni on myös todella tärkeää pitää riittävänä, sillä sen puute laskee koulutyön tehoja ja sen kautta lisää stressiä.

 

— Treeneissä kun heittää aivot narikkaan, voi ajatukset muhia päässä ja selkeytyä huomattavasti kunnon hikitreenin jälkeen.

 

Urheilusta on ollut valtavasti hyötyä myös Eevin opiskeluelämään. Hän kokee, että kova urheilu vähentää stressin määrää, tuottaa iloa ja yleistä pystyvyyden tunnetta. Treeneissä esiintymistä harjoitellaan paljon ja se nostaa itsevarmuutta. Ihanat joukkuekaverit tuottavat puhdasta hyvää mieltä päiviin.

 

— Muista tehdä joka päivä jotain kivaa mistä nautit. Tavoittele rohkeasti omia unelmia ja tee töitä niiden eteen, se palkitsee ihan varmasti!

 

Vasemmalla Eevi yliopiston opiskelijahaalareissa ja oikealla SM-kilpailuissa Ladies Dance Teamin kanssa vuonna 2019, jolloin joukkue sijoittui menestyksekkäästi hopealle. 


--- 


Mitä tapahtuu? Seuraa kuulumisia:

 

- NLC nettisivut: cheer.northernlights.fi

- Facebook: www.facebook.com/nlcheer

- Instagram: @northernlightscheerleading


tiistai 2. maaliskuuta 2021

Avaimet menestykselle - kilpaurheilun ja opiskelun yhdistäminen (Osa 1)

Tavoitteellinen kilpaurheilu ja opiskelu - onko näiden kahden yhdistäminen mahdollista? Ehdottomasti kyllä! Kilpaurheilun ja opiskelun yhdistäminen voi aluksi kuulostaa haastavalta. Toki omia haasteitaan se tuokin, mutta myös hyviä puolia on suuri määrä. Tavoitteellisuus, paineensietokyky sekä periksiantamattomuus ovat vain esimerkkejä urheilijan perusvahvuuksista, joita myös opiskelussa ja työelämässä tarvitaan. Tavoitteellinen urheilu opettaa ja antaa avaimia menestymiselle myös urheilun ulkopuolella. Kilpaurheilukokemuksesta on siis suuresti hyötyä. 
 
SM-tason kilpaurheilija saattaa viettää treenihallilla kolmesta neljään päivää viikossa harjoituksissa koulun jälkeen, joskus jopa enemmänkin. Opiskelu ja urheilu yhdistelmänä täyttävät päivät usein aamusta iltaan. Jokainen tarvitsee kuitenkin myös vapaa-aikaa palautumiselle sekä ystäville. Tässä kaksiosaisessa blogitekstissä pääset kuulemaan omakohtaisia kokemuksia sekä vinkkejä cheertanssin naisten edustusjoukkueen Ladies Dance Teamin urheilijoilta.

- - - - - - - -
  
20-vuotias Jenni Haanpää aloitti cheerleadingin ja cheertanssin jo ala-asteikäisenä mineissä vuonna 2012. Cheerleading -puolella Jenni eteni Spinelleistä junioreiden edustusjoukkueeseen Helmiin asti. Tanssipuolella hän eteni Zirkoneista junioreiden edustusjoukkueeseen Junior Dance Teamiin ja edelleen naisten edustusjoukkueeseen Ladies Dance Teamiin, jossa hän tanssii edelleen. Lisäksi Jenni on mukana myös HipHop Crew:ssa.
 
Minulla on oikeastaan aina kulkenut koulu ja urheilu käsikädessä, koska molemmat ovat olleet tärkeitä ja olen aina halunnut pärjätä kummassakin.
 
Urheilun ohella Jenni opiskelee parhaillaan Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa toista vuotta. Opinnot yliopistossa hän aloitti suoraan lukion jälkeen kirjoitettuaan ylioppilaaksi Kastellin urheilulukiosta.
 
Jennin mukaan haastavinta urheilun ja opiskelun yhdistämisessä on ollut vapaa-ajan löytäminen sekä arjen aikatauluttaminen. Lukiossa oppilaat voivat valita kurssit itse ja luoda itselleen sopivan lukujärjestyksen. Jenni kertoo, että tästä oli lukioaikoina suuresti apua, sillä hän kevensi lukujärjestystään kilpailukausille ja otti enemmän kursseja peruskuntokaudelle. Myös yliopistossa opiskelu on ollut melko vapaata ja päivät on voinut aikatauluttaa itse. Opiskelua on välillä voinut suorittaa jopa itsenäisesti. Joskus kuitenkin käy niin, että luennot ja treenit menevät oikeasti päällekkäin. Tällöin jommasta kummasta on vain joustettava. Jennin mielestä on tärkeää hyödyntää opiskeluun käytettävä aika tehokkaasti. Takarajojen asettaminen itselleen koulutehtävien suhteen on ollut hyvä keino saada asiat tehtyä.
 
Joukkueurheilussa urheilija joutuu olemaan tekemisissä useiden erilaisten ihmisten kanssa, myös stressaavissakin tilanteissa. Tämä auttaa Jennin mukaan sosiaalisuuden sekä ryhmätyöskentelytaitojen kehittymisessä. Kilpaurheilun kautta kehittyvät myös paineen- ja stressinsietokyky, joista on hyötyä opinnoissa. Urheilu opettaa käsittelemään vastoinkäymisiä ja epäonnistumisia paremmin, sillä treeneissä niitä sattuu vähän väliä. Vastoinkäymisistä opitaan ja yritetään uudestaan, eikä luovuteta! Vapaa-aikaakin löytyy, kun arjen aikatauluttaa mahdollisimman hyvin.
 
Mä oon itse pitänyt lauantait ihan puhtaasti vapaana kaikesta. Myös itselleen ja palautumiselle tulee varata riittävästi aikaa. Kaikesta selviää, kunhan pitää tavoitteet mielessä niin urheilun kuin opiskelujenkin suhteen!


Vasemmalla Jenni yliopiston opiskelijahaalareissa ja oikealla Junior Dance Teamin kanssa SM-kilpailuissa vuonna 2016. 

  
Kastellin urheilulukiossa toista vuotta opiskeleva Matilda Raappana on harrastanut cheertanssia yhteensä 7 vuotta. Lajin Matilda aloitti vuonna 2014 minien tanssijoukkueessa Zirkoneissa ja siirtyi myöhemmin junioreiden edustusjoukkueeseen Junior Dance Teamiin. Tällä hetkellä hän tanssii naisten edustusjoukkueessa Ladies Dance Teamissa. Vuonna 2020 Matilda oli mukana seurajoukkueessa harrastamisen lisäksi myös cheertanssin naisten maajoukkueessa.
 
Aika ei aina yksinkertaisesti riitä kaikelle, vaikka arjen aikatauluttaisikin hyvin.
 
Monesti koulua käyvän kilpaurheilijan on osattava tehdä kompromisseja ja laitettava asioita tärkeysjärjestykseen. Onneksi lähes kaikki on neuvoteltavissa opettajien ja valmentajien kanssa, Matilda kertoo. Yleensä niin opettajat kuin valmentajatkin pystyvät hyvän syyn vuoksi joustamaan poikkeuksellisissa tilanteissa. Lukiossa oppilailla on välillä oppituntien välissä hyppytunteja, jotka Matilda sanoo käyttävänsä hyödyksi tekemällä kotitehtäviä. Näin koulutehtäviä ei jää niin paljoa enää kotiin tehtäväksi. Jos läksyjä jää kotiin tehtäväksi, pyrkii hän tekemään ne ennen treeneihin lähtöä, jotta ilta jää täysin vapaaksi ja treenien jälkeen voi keskittyä vain nukkumaan menoon. Näin jaksaa jälleen seuraavana aamuna herätä kouluun! Jos treeneihin pitää lähteä suoraan koulusta, täytyy mukana olla riittävät eväät, jotka syödään matkalla treeneihin.
 
On osattava tehdä päätös, käyttääkö koulun jälkeen kaksi tuntia puhelimen selaamiseen vai koulutehtävien tekemiseen.
 
Matildan mukaan avain koulussa ja tavoitteellisessa urheilussa menestymiselle on aikataulutus sekä tietynlainen itsekuri käytettävissä olevan ajan hyödyllisen käytön suhteen. Vaikka aikataulutus on tärkeää, ei kuitenkaan pidä olla liian ankara itselleen. Välillä pitää olla välipäiviä, jolloin opiskelun ja urheilun voi unohtaa kokonaan. On hyvä välillä rentoutua, ja muuttaa aikataulua toiseksi, jos mieli tai keho sitä vaatii.
 
Elämä ei saa olla pelkkää suorittamista, siitä täytyy myös nauttia!
 
Urheilu opettaa tekemään töitä tavoitteiden eteen ja kehittää keskittymiskykyä, kärsivällisyyttä sekä pitkäjänteisyyttä. Matilda kertoo, että nämä taidot ovat todella tärkeitä myös opiskelussa: pitää keskittyä uuden oppimiseen, ja olla kärsivällinen.
 
Urheilun avulla saa helposti myös ajatukset pois opiskelusta ja opiskelun avulla saa ajatukset pois urheilusta. Siksi nämä kaksi tukevatkin toisiaan erittäin hyvin.

Matilda voitti Junior Dance Teamin kanssa pronssia EM-kilpailuissa Pietarissa vuonna 2019.

 
Jo yhdeksättä vuotta Ladies Dance Teamissa urheileva, 22-vuotias Hanna Nikula aloitti lajin vuonna 2012 ystävänsä innostamana. Myös valmennustaustaa Hannalta löytyy, sillä hän on aikaisemmin valmentanut minien tanssijoukkuetta Zirkoneita sekä junioreiden edustusjoukkuetta Junior Dance Teamia.
 
Olen aina yhdistänyt opiskelun ja urheilun, sillä olen koko kouluaikani harrastanut tavoitteellista kilpaurheilua.
 
Nyt Hanna opiskelee kolmatta vuotta Oulun yliopistossa kauppakorkeakoulussa. Hanna urheili naisten tanssijoukkueessa koko yläasteen sekä lukioajan, samalla yhdistäen myös valmentajan hommia mukaan. Vuonna 2018 hän oli myös mukana cheertanssin naisten maajoukkueessa. 
 
Hanna ei mielestään ole kokenut suuria haasteita koulussa käynnin ja tavoitteellisen urheilun yhdistämisessä. Hänen mukaansa opiskelut pitää aikatauluttaa ja suunnitella etukäteen, etenkin tenttien aikaan, jotta kaiken ehtii tehdä ajoissa. Toimivaksi hän on kokenut opiskelujen hoitamisen päivällä, jotta illaksi jää vapaa-aikaa rentoutumiseen. Hankalimmaksi vasta yliopistossa on osoittautunut ryhmätöiden teko iltaisin, kun hän on itse treeneissä. Näissäkin tilanteissa pitää vain koulussa ryhmän kanssa sopia ja hoitaa oma osuutensa, Hanna kertoo. Hän myös korostaa, että terveellisillä elämäntavoilla on merkitystä jaksamisen kannalla.
 
Urheiluharrastuksen kautta Hanna on oppinut toimimaan paineen alla sekä asettamaan tavoitteita itselleen. Joukkueurheilu on kehittänyt yhteistyötaitoja, jotka ovat erittäin tärkeitä sekä opinnoissa että työelämässä.
 
— Muistakaa pitää tavoitteet mielessä!

Hanna keskellä joukkueensa kanssa SM-kilpailuissa vuonna 2019. 


--- 
 
Mitä tapahtuu? Seuraa kuulumisia:
 
- NLC nettisivut: cheer.northernlights.fi
- Facebook: www.facebook.com/nlcheer
- Instagram: @northernlightscheerleading

tiistai 19. tammikuuta 2021

NLC on Tähtiseurojen kärkeä - Seuratoiminnan arvioinnista huipputulokset

Urheiluseurojen Tähtiseura-ohjelma on koko maan laajuinen ja kaikkien urheilulajien yhteinen laatuohjelma, jonka ovat yhdessä luoneet Olympiakomitea, lajiliitot ja aluejärjestöt. Tähtimerkki on lupaus seuratoiminnan laadusta nykyisille ja uusille seuran jäsenille. Tähtimerkin saaneessa seurassa toimitaan inhimillisesti, modernisti ja ketterästi. Tähtiseurassa jokainen voi urheilla ja liikkua omalla tasollaan, kohti omia tavoitteitaan. Toiminta tarjoaa mahdollisuudet säilyttää liikunta osana eri elämänvaiheita ja myös kehittyä huippu-urheilijaksi asti niin halutessaan.

Northern Lights Cheerleading on ollut Tähtiseura vuodesta 2017 alkaen, jolloin Suomen ensimmäiset cheerleading-seurat ovat voineet audioida toimintaansa ja saavuttaa lasten ja nuorten liikunnan Tähtiseura-tunnuksen. Seuratoiminnan laatumerkki täytyy säännöllisin väliajoin uusia uudelleenauditoinnin kautta, kun toiminnan laadukkuutta tarkastallaan ja arvioidaan seuran kehittyessä edelleen. Auditointiin valmistautuminen on useamman kuukauden valmisteluja vaativa tehtävä seurassa. Seuran eri toimijat arvioivat ensin itse seuransa toimintaa ja lataavat sähköiseen arviointijärjestelmään seuratoiminnan materiaaleja neljän eri kokonaisuuden alla, jotka ovat:

  • Johtaminen ja hallinto
  • Urheilutoiminta
  • Seuran ihmiset
  • Aineelliset resurssit 

Yhteensä arvioitavia kohtia on seuratoiminnan osalta 70, jotka seuran oma-arvioinnin ja materiaalien toimittamisen jälkeen käydään läpi yhdessä auditoijien kanssa. Lopuksi auditoijat antavat omat arvosanansa jokaisesta kohdasta sekä lopullisen arvionsa Tähtiseura-laatumerkin myöntämisestä myös seuraaville vuosille. 

NLC:n Tähtiseura-uudelleenauditointi toteutettiin viime vuoden loppupuolella. Auditoijina toimivat Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilun seurakehittäjä Juha Laukka ja Suomen Cheerleadingliiton seurakehittäjä Niklas Hagel. Auditoinnin tulokset ovat vihdoin saapuneet ja kerrottavana tuloksista on hienoja asioita: Auditointi on mennyt läpi kirkkain arvosteluin ja NLC jatkaa laadukkaasti Tähtiseurana myös tulevina vuosina. 

Hyvässä seurassa löytyy joukkuekavereita.  Lasten edustusjoukkue Safiirit. Kuva Tero Wester.

Auditoinnin tuloksena seura sai arvokkaan palautteen lisäksi myös muutakin kiinnostavaa tietoa, sillä viime vuodesta lähtien Suomen Cheerleadingliitto on sijoittanut kotimaan cheerleading-Tähtiseuroja ranking-järjestykseen auditoinnin yhdessä saatujen arvioiden perusteella. Suomessa on tällä hetkellä yhteensä 13 cheerleadingin Tähtiseuraa.

Huikeat uutiset kantautuivat Ouluun alkuvuonna ja NLC on kokonaistuloksissa mitattuna tällä hetkellä Suomen paras cheerleadingin Tähtiseura. Seuran toiminta on huippuluokkaa kaikissa neljässä kokonaisuudessa; Kärkipaikan seura nappasi johtamisen ja hallinnon kokonaisuudesta. Urheilutoiminta -kokonaisuudessa seuran sijoitus on 2/13 ja myös muut osa-alueet sijoittuivat niinikään lajiliiton rankingin kärkipaikoille. 

— Auditoinnissa minulle jäi kuva erittäin laadukkaasta pohjoispohjalaisesta seuratyöstä, joka näkyi kaikilla seuratoiminnan osa-alueilla. Seuraa pyöritetään ammattimaisesti joka näkyy paitsi johtamisessa, myös koko seuratoiminnassa, summaa Suomen Cheerleadingliiton seurakehittäjä Niklas Hagel.

Arviot ja lajiliiton sisäinen ranking auditointitulosten perusteella on aina suhteellinen. Jokaisella Tähtiseuralla on omat tavoitteensa ja painotuksensa toiminnassa, joiden puolesta myös arviointi on aina tietyllä tapaa seurakohtainen.

— Siitä huolimatta kärkipaikalle sijoittuminen seuratoiminnan laatumittauksessa lajiseurojen keskuudessa on upea juttu ja antaa meille selkeää osviittaa siitä, että teemme paljon asioita oikein, kehitymme haluamallamme tavalla ja meillä on hyvä urheilla ja harrastaa cheerleadingia, iloitsee seuran toiminnanjohtaja Heli Kaskela.

Hyvässä seurassa onnistumisen elämyksiä. Lasten edustusjoukkue Safiirit. Kuva Tero Wester.

Erityistä kiitosta auditoijilta saivat seuran selkeästi aukikirjatut toiminnan arvot, toimintalinja ja muut seuratoiminnan ohjausdokumentit. Muun muassa Urheilutoiminta -kokonaisuuden alla vuolaat kehut sai seuran Valmennuslinjaus-dokumentti, joka on valmistunut viime vuonna. Auditoija totesi, että NLC Valmennnuslinjaus on yksi parhaista hänen näkemistään linjausdokumenteista. Valmennuslinjauksen takana on pitkään sitä työstänyt valmennuskoordinaattori Iida Parpala, joka otti arvioitsijan kommentit kiitollisena vastaan:

— Koen, että moni asia on ollut jo pitkään meidän valmentajien tiedossa ja käytössä. Nyt niistä on koottu yhteinen linjaus, joka tottakai auttaa kokonaisuuden hahmottamisessa. Suurena apuna linjauksen työstössä olivat tottakai meidän valmentajat, heidän avullaan valmistui juuri meitä ja meidän arvoja kuvastava linjaus.

Jatkossa valmennuslinjausta tarkastellaan ja kehitetään yhdessä valmentajiston kanssa vuosittain. Valmennuslinjaus ja Valmentajan Polku on esillä yhteisissä tiimipalavereissa, ja näiden teemojen ympärille on myös rakentumassa iso osa helmikuussa järjestettävää seuran valmentajien vuotuista kurssipäivää.

— Valmennuslinjausta on pohdittu monesta eri näkökulmasta ja sen keskiössä on urheilijalähtöinen valmentaminen. Tämän lisäksi Valmentajan Polku selkeyttää paljon etenemistä jokaisen omalla valmennusuralla ja siitä olen erityisen ylpeä, kertoo Parpala.

Jadet-minien iloista treenimeininkiä syksyltä 2020.

Vaikka NLC sai huikeat arviot Tähtiseura-auditoinnissa, ei seuratoiminnan kehittäminen ole loppumassa vaan päinvastoin: Urheilutoiminnan kokonaisuuden alla seuraavat kehityskohteet ovat Urheilijan Polun työstäminen loppuun ja Valmennuslinjauksen jalkauttaminen valmentajistolle, osaksi heidän arkeaan.  

—  Aineelliset resurssit –kokonaisuuden alla jatkamme pitkän tähtäimen valmistelua hallin harjoitusolosuhteiden kehittämiseksi ja Seuran ihmiset –kokonaisuuden alla jatkuu seuran kehittäminen strategian puitteissa, kun etsimme keinoja löytää lisää seuratoiminnasta kiinnostuneita vapaaehtoisia ja kirkastamme seuran roolia niin paikallisessa kuin valtakunnallisessa urheilukeskustelussa, summaa Kaskela.

Tähtiseura-arvioineissa käydään läpi myös seuran tunnettuutta omalla toiminta-alueellaan ja vaikuttavuutta lajikentällä. Lähes 30-vuotisen toimintahistoriansa kautta Northern Lightsilla on paljon tunnettuutta toiminta-alueellaan, mutta myös valmiutta löytää ja solmia uusia yhteistyön muotoja uusien toimijoiden kanssa. Seurakehittäjä Niklas Hagel on samoilla linjoilla:

—  Northern Lights on sekä alueellisesti että valtakunnallisesti merkittävä seura, jolla on vahva asema koko suomalaisen cheerleadingin ja cheertanssin eteenpäinviemisessä. Seura on merkittävässä asemassa myös oman alueensa liikuttajana.

Yhdessä kohti tavoitteita. Junioreiden edustusjoukkue Helmet. Kuva Tero Wester.

---

Mitä tapahtuu? Seuraa kuulumisia:
- NLC nettisivut: cheer.northernlights.fi

tiistai 22. joulukuuta 2020

Kiitos vuodesta 2020 - Poikkeuksellisen vuoden loppuajatukset toimiston väeltä kuultuna

Vuosi on kääntymässä loppupuolelle ja päättyvä vuosi 2020 jää varmasti historian kirjoihin monellakin tapaa hyvin erikoisena. Joululoman kynnyksellä ja vuoden päättyessä NL-Blogin haastattelupenkkiin ehti vielä loppukauden hulinoiden keskellä istahtaa koko toimiston väki. Toimiston pieni, mutta tehokas kolmikko oli toiminnan keskiössä koko vuoden ajan, mukana niin hyvissä kuin haasteellisissakin hetkissä... Mutta millaisilla ajatuksilla tätä eriskummallista vuotta ovatkaan päättämässä valmennuskoordinaattori Iida, seurakoordinaattori Veera ja toiminnanjohtaja Heli?

- - - - - -

Mitä sinulle on jäänyt mieleen päälimmäisenä tästä vuodesta?

Iida, valmennuskoordinaattori: Vuosi on ollut poikkeuksellinen ja varmasti jokainen on oppinut uusia tapoja toimia ja harjoitella. Tästä vuodesta jäi minulle valmennuskoordinaattorina erityisesti mieleen valmentajien ja toimijoiden periksiantamaton suhtautuminen etäharjoitteluun. Jokainen valmentaja lähti rohkeasti kehittämään omalle joukkueelle sopivaa tapaa harjoitella poikkeustilanteessa. Tämän lisäksi jäi tottakai mieleen se, kun päästiin käynnistämään syksyllä harjoittelu taas hallilla! 

Veera, seurakoordinaattori: Eipä sitä tammikuussa joululomilta palattua osannut aavistaa millainen vuosi on edessä. Alkuvuosi oli intoa täynnä ja toimistolla valmistauduttiin normaaliin tapaan kevätkauteen. Maaliskuussa tilanne kuitenkin muuttui äkillisesti ja hetken aikaa oli melko epätodellinen olo. Nyt kuitenkin tilanteeseen on jo sopeutunut ja rajoitusten kanssa on oppinut elämään. Loppujen lopuksi vuosi kului näin seurakoordinaattorin näkövinkkelistä katsottuna todella nopeasti!

Heli, toiminnanjohtaja: No kyllä päällimmäisenä mielessä on kiitollisuus siitä, kuinka hienolla porukalla on saatu tämäkin vuosi viettää ja miten hienoja ihmisiä meillä seurassa on, niin harrastajina kuin toimijoinakin! Ei mikään helppo vuosi takana, mutta on ollut ilo nähdä pitkin vuotta kuinka meidän urheilijat, valmentajat ja kaikki seuratoimijat ovat olleet mukana suurella sydämellä!

Toiminnanjohtaja Heli (vas.), seurakoordinaattori Iida ja seurakoordinaattori Veera istahtivat joulun kynnyksellä pohtimaan yhdessä kulunutta vuotta


Mitä haasteellista poikkeuksellinen vuosi toi?

Iida: Varmasti yksi isoimmista haasteista monille oli se, kun ei päässyt näkemään joukkueita ja valmentajia kasvotusten. Yhdessä tekeminen ja joukkuekaverit ovat varmasti monelle se mikä motivoi harjoittelemaan ja tänä vuonna oltiin täysin uudessa tilanteessa, kun harjoittelua toteutettiin osittain itsenäisesti. Haasteita toi myös epävarmuus kilpailuista ja uusien kisarutiinien rakentaminen, aikaisempien pitkien kisapäivien sijasta. 

Veera: Tilanne oli kaikille uusi ja haasteellisinta oli epätietoisuus siitä kuinka tilanne etenee ja miten se vaikuttaa esimerkiksi harrastustoimintaan muun elämän ohella. Uutisia ja viranomaisohjeistuksia tuli seurata tarkasti sekä miettiä etukäteen kuinka seurassa valmistaudumme muuttuvaan tilanteeseen ja muuttuviin rajoituksiin. Pohdimme erilaisia koronatilanteeseen liittyviä skenaarioita ja niiden vaikutuksia meidän toimintaamme, jotta osaisimme reagoida niihin mahdollisimman nopeasti muun muassa tiedotuksen ja toimintatapojen suhteen.

Heli: Tämä vuosi toi uutta eteen sellaisella vauhdilla, että jokainen on varmasti saanut kokea jos jonkinmoisia muutoksia paitsi omassa elämässä, niin myös harrastuksenkin tiimoilta. Urheiluseuran näkövinkkelistä varmasti suurimmat haasteet tulivat talouden näkökulmasta eli kuinka ja millaisilla toimilla saadaan toiminta laadukkaasti jatkumaan ja mihin kaikkeen tämä vuosi vielä talouden näkökulmasta tulevaisuudessakin vaikuttaa. Olemme kuitenkin selvinneet hienosti ja vaikka isoa unelmaa lähivuosille kaavaillun hallilaajennuksen suhteen onkin jouduttu vähän lykkäämään pidemmälle tulevaisuuteen, jatkuu meidän perustoiminta ihan entisenlaisenaan isolla energialla.

Valmennuskoordinaattorin vuoteen mahtui paljon uutta, kuten valmennusmateriaalien kuvaamista valmentajien etätreenipankkiin. Toukokuussa Iida suunnitteli ja ohjasi yhdessä muiden NL-urheilijoiden ja valmentajien kanssa ulkojumpan Oulun Palvelutalon senioriasukkaille yhteistyössä Pohjola Sairaalan kanssa.


Mitä uusia ja positiivisia asioita tai toimintatapoja kulunut vuosi toi toimintaan?

Iida:  Vaikka vuosi on ollut haasteellinen, on tämä vuosi tuonut paljon hyviä uusia toimintatapoja! Uskon että jokainen on oppinut arvostamaan entistä enemmän normaalia treeniarkea ja yhdessä vietettyä aikaa. Tänä vuonna toteutettiin myös ensimmäiset etäkilpailut mikä oli huikea kokemus! Valmentajakoulutukset toteutettiin Suomen Cheerleadingliiton puolesta syksyllä etänä, mikä mahdollisti valmentajien laajan kouluttautumisen myös täältä meiltä Oulusta ilman matkakuluja toisille paikkakunnille. Myös uudet verkostoitumismahdollisuudet kuten liiton lanseeraama Cheerkeskiviikkoklubi on ollut mahtava uudistus missä on päässyt jakamaan ajatuksia muiden Suomen cheerleadingseurojen toimijoiden kanssa.

Veera:  Meillä on seurassa todella hyvä yhteishenki, mutta etenkin korona-aikana se korostui ja oli mahtavaa huomata, kuinka yhteistyö tiivistyi valmentajien keskuudessa. Harrastustoiminnan turvallinen jatkaminen näissä olosuhteissa edellytti toimintatapojen muuttamista ja uusien luomista. Joukkueet harjoittelivat osan vuodesta etänä, jolloin emme voineet toteuttaa kaikkia lajille tyypillisiä harjoitteita ja treenien sisältö vaati vielä tarkempaa suunnittelua. Hallilla otimme käyttöön uusia toimintatapoja muun muassa siivouksen ja hallilla olemisen suhteen. Uskon, että osa uusista toimintatavoista jää käytäntöön vielä myös tilanteen normalisoituessa myöhemmin tulevaisuudessa.

Heli: Heti ensimmäisenä nousee mieleen kaikkia koskettanut kunnon digiloikka, jonka ottivat myös urheiluseurat kaikkialla, olipa laji mikä hyvänsä. Myös ne valmennustyössä mukanaolevat henkilöt, jotka ennen olivat karsastaneet erilaisia teknisiä laitteita valmennuksen tukena (kuten vaikkapa minä itse), tekivät pakotetun hypyn tuntemattomille vesille ja tarttuivat viimeistään nyt tekniikan tuomiin mahdollisuuksiin etävalmennuksen kautta. Tätä teknistä osaamista ja uusia toimintatapoja tullaan varmasti hyödyntämään jatkossakin seuratoiminnassa ja valmennuksessa.

Seurakoordinaattorin päivät ovat kuluneet vauhdikkaasti seuran juoksevia asioita hoitaen. Mukaan on mahtunut myös "koronan tuomaa uutta", esimerkiksi toukokuun Instagram-haasteviikoille haasteiden kuvausta: Vasemmassa kuvassa kuvattiin materiaalia haasteeseen "stuntti oman pehmolelun kanssa".


Mistä olet erityisen ylpeä seuran tai sen toimijoiden toiminnassa?

Iida:  Olen ylpeä siitä yhteishengestä mikä on ollut käsinkosketeltavissa hallilla. Vaikka vuosi on ollut haasteellinen, jokainen harrastaja ja toimija on sopeutunut tilanteeseen upeasti. En voisi olla kiitollisempi meidän valmentajille, toimijoille ja omille urheilijoille tästä vuodesta!

Veera:  Olen todella kiitollinen kaikille seuran toimijoille siitä työstä mitä he ovat tänä vuonna seuran eteen tehneet. Vuosi on vaatinut jokaiselta joustavuutta sekä sopeutumista uuteen tilanteeseen. Olen ylpeä erityisesti meidän huikeista valmentajista, jotka ovat keksineet uusia hauskoja tapoja toteuttaa etätreenejä sekä motivoineet ja innostaneet harrastajia jatkamaan edelleen lajin parissa. Iso kiitos siis teille! <3 Lisäksi toteutimme seuran perinteisen kerran vuodessa tapahtuvan koko seuran varainkeruutempauksen, jossa tänä vuonna myimme Pilkkoset-tuotteita. Meidän jäsenet on huikeita ja varainkeruussa päästiin tavoitteisiin, ja ensi vuonna saadaan taas lisävaroja hallin ylläpitoon ja uusiin varustehankintoihin!

Heli: Ihan ensimmäiseksi olen eniten ylpeä meidän seuraväestä ja valmentajista,  kuinka he ovat ennakkoluulottomasti hypänneet tuntemattomaan, suoriutuen eteen heitetyistä haasteista upeasti tänä vuonna!

Toiseksi olen ylpeä siitä lähestymistavasta, jonka päätimme ottaa toiminnassa johtavaksi ajatukseksi koronavuodelle: Siinä missä tiedämme osan urheiluseuroista lähteneen järjestämään uudenlaisia lisämaksullisia palveluita omille jäsenilleen, me päätimme tehdä toisin. Koska koko vuosi on varmasti ollut myös osalle meidän jäsenistä taloudellisesti haastava, me lähdimme siitä ajatuksesta, että pyrimme tarjoamaan mahdollisimman paljon maksutonta lisätoimintaa arjen piristykseksi. 

Tästä päällimmäisenä mieleen on jäänyt iso ponnistus keväältä: Suomen ensimmäinen kokonaan Instragramissa käyty virtuaalikilpailu, jonka NLC ideoi ja joka oli osallistujilleen ilmainen. Kilpailun järjestelyt hoidettiin talkoohengessä. Suomen kärkikaartiin kuuluvista tuomareista koostuvat tuomarit antoivat jokaisella kierroksella osallistujille arvokasta palautetta. Jokainen hieno tuotepalkinto sarjoissa sijoittuneille saatiin lahjoituksina yhteistyökumppaneilta, jotka halusivat olla mukana tukemassa tätä innovatiivista tapahtumaa. Iso kiitos kaikille tästä uraauurtavasta virtuaalikilpailusta! Kilpailun muoto ja toteutus on saanut huomiota jopa meidän lajin Euroopan liitossa saakka, josta on kiinnostuneena kyselty kilpailun yksityiskohtia.

Samaan tapaan halusimme tuoda jouluiloa jäsenillemme nyt kauden päätteeksi, emmekä myyneet  minkäänlaisia maksullisia katseluoikeuksia virtuaalista Joulunäytöstä katsomaan; Joulunäytöskoosteen videolinkki jaettiin ilmaiseksi kaikille jäsenille, mikä on saanut paljon kiitosta! Lisäksi teimme isoja päätöksiä budjetoidessamme ensi vuotta ja linjasimme, että meidän seurassa jäsen- ja kausimaksut eivät ensi vuonna nouse, vaan taklaamme koronavuoden taloudellisia haasteita muilla keinoilla – Tästä linjauksesta olen erittäin ylpeä.

Ja viimeisimpänä vaan ei vähäisimpänä täytyy vielä mainita uuden 5-vuotisen strategian valmistuminen tänä syksynä. Haasteelliset ajat eivät pysäyttäneet meitä. Pidimme katseet tiukasti kohti tulevaisuutta ja siellä häämöttäviä seuran tavoitteita! Strategian kolme päävalintaa ohjaavat meitä seuraavan viiden vuoden aikana seuratoiminnassa kohti entistä parempaa lajiseuraa. 

Toiminnanjohtajan vuoteen mahtui monenlaista: Alkuvuosi sisälsi vielä osallistumista mm. liiton tapahtumiin paikan päällä. Helmikuun alussa solmittiin historiallinen yhteistyö ja Fitness-lajit tulivat osaksi seuran toimintaa itsenäisenä lajijaostonaan. Keväällä myös Heli pääsi tositoimiin kuvaamaan ja nauhoittamaan etätreenimateriaalia omalle juniorijoukkueelleen.


Millä mielin uuteen vuoteen? Mitä odotat eniten?

Iida:  Olen lähdössä vuoteen 2021 luottavaisin mielin! Odotan eniten yhteisten harjoitusten käynnistymistä, harrastajien ja valmentajien näkemistä sekä kevään kilpailuja!

Veera: Odotan uutta vuotta toiveikkaana ja toivon, että pääsisimme jatkamaan toimintaa keväällä lähes normaalisti. Rajoituksista ei varmasti aivan heti päästä luopumaan, joten voi olla, että esimerkiksi kevään kilpailut ja muut tapahtumat tullaan järjestämään eri tavalla kuin normaalisti ja odotan innolla, että pääsemme niitä suunnittelemaan!

Heli: Odotan, että pääsen näkemään ja aistimaan sitä samaa iloa ja energiaa hallilla, jota meidän jäsenet tuottavat jokaikinen päivä! Toivottavasti saamme jälleen myös tarjota uuden ja mahtavan liikuntaharrastuksen monille lajista kiinnostuneille oululaisille, kun Starttikurssit jälleen helmikuussa käynnistyvät! Ja tietysti, kun kilpacheerleading-ihmisiä ollaan, niin alkavaa kevään kilpailukautta tottakai odottaa myös innolla!


Terveisesti seuraväelle?

Iida:  Rauhallista joulua kaikille ja tsemppiä tulevaan kauteen!

Veera: Haluan toivottaa kaikille rauhallista joulunaikaa ja mahtavaa uutta vuotta 2021!

Heli: Hyvää joulua! Kiitos, että olemme saaneet elää tämän vuoden juuri teidän kanssanne! Täällä toimistolla Iida ja Veera ovat tehneet arjesta kevyttä ja työstä helppoa omalla energialla ja positiivisuudellaan, joten iso kiitos heille. Kaikki meidän valmentajat ja heidän universumiakin suurempi seurasydän näkyy kaikessa meidän toiminnassa, joten kiitokset heille ja menestystä uuteen vuoteen. Ja kaikki meidän upeat jäsenenet ja harrastajat: Tämä vuosi me muistetaan varmasti ikuisesti, mutta tehdään myös ensi vuodesta ikimuistoinen kovasti treenaamalla ja iloitsemalla liikunnasta cheerleadingin parissa!

---

Mitä tapahtuu? Seuraa kuulumisia:
- NLC nettisivut: cheer.northernlights.fi

maanantai 16. marraskuuta 2020

Näin Matleena pääsi naisten cheermaajoukkueeseen


Syyskuun alussa seuraamme kantautui todella mahtavia uutisia, kun cheerleadingin suomen naisten maajoukkue julkaisi listan valituista maajoukkueurheilijoista kaudelle 2020-2021! Naisten edustusjoukkueessa Timanteissa urheilevan Matleena Liedeksen unelmista tuli totta 1. syyskuuta, kun hän sai tiedon maajoukkueeseen pääsystä. Matleena kuvailee ensireaktiotaan uutisesta hämmentyneeksi, mutta iloiseksi! 

Matleena siirtyi junioreiden edustusjoukkueesta Helmistä naisten edustusjoukkueeseen Timantteihin tämän vuoden tammikuussa 2020. Hän saavutti upeasti heti ensimmäisenä aikuisharrastusvuotenaan paikan naisten maajoukkueessa ollessaan vasta 17-vuotias. Alla olevan haastattelun kautta pääset tutustumaan maajoukkueeseen hakuprosessiin, Matleenan kokemuksiin sekä vinkkeihin hakuun liittyen. 


Kuka olet? 

— Olen Matleena Liedes. Olen 17-vuotias ja opiskelen lukiossa toista vuotta. Urheilen ensimmäistä vuotta naisten maajoukkueessa ja seuramme naisten edustusjoukkueessa Timanteissa. Lisäksi treenaan ryhmästuntti NL Obsidianissa. 

Matleena syyskisoissa 2019 Helmien kanssa.


Miten päädyit cheerleading -lajin pariin? 

— Halusimme kaverini kanssa 9-vuotiaina aloittaa yhteisen harrastuksen. Muutamaa eri lajia kokeiltua päädyimme cheerleadingin pariin. Itse en ennen ekoja harjoituksia tiennyt lajista mitään ja järkytyinkin hieman, kun sain tietää, että treeneissä tehdään ihmispyramideja. 

Millainen on taustasi lajin parissa sekä seurassamme?

— Aloitin lajin vuonna 2012 seuramme silloisessa minien starttijoukkueessa Spinelleissä. Seuraavana vuonna siirryin Jadeihin. Oltuani vuoden Jadet-joukkueessa karsin seuramme edustusmineihin Safiireihin, joissa olin kolme vuotta. 
— Junioreihin noustessani hain Kristalleihin, joissa urheilin vuoden. Vuoden jälkeen karsin Helmiin, joissa olin kaudet 2018 ja 2019. Vuonna 2019 toimin myös yhtenä joukkueen kapteeneista. Nyt olen ensimmäistä vuotta Timanteissa. 

Matleena Safiirien kanssa syyskisoissa vuonna 2014. 

SM-kisat 2019 Helmien kanssa.


Millainen oli hakuprosessi naisten maajoukkueeseen? 

— Karsinnat maajoukkueeseen järjestettiin koronatilanteen vuoksi poiketen edellisistä vuosista etänä. Karsinta suoritettiin alkusyksystä. Aluksi piti täyttää karsintalomake, jossa tuli kertoa itsestään ja omasta motivaatiostaan. 
— Seuraavassa vaiheessa lähetettiin maajoukkuevalmentajille pyydetyt stunttitaidot sekä omat vaikeimmat akrobatiataidot videoituina. Sitten vuorossa oli Zoom-videopuhelun kautta pidettävät livetreenit. Treeneissä tuli olla itse järjestetty tila, jossa taidot voisi näyttää, sekä omavalintainen stunttiryhmä. Itse suoritin livetreenin Reeniksen tiloissa ryhmästunttini avustuksella. Puhelun aikana näytimme valmentajien pyytämän taidot. 
— Kahden päivän kuluttua Zoom-livetreenist oli yksilöhaastattelut, jonka jälkeen vuorossa oli 1,5 viikkoa odottelua, kunnes maajoukkueen kokoonpano julkaistiin. 

Millaisia taitovaatimuksia on naisten maajoukkueeseen hakeville? 

— Maajoukkueeseen hakeville ainoat vaatimukset olivat akrobatiassa arabiflikkivoltti ja paikaltaan voltti. Kaikki muut vaikeammat taidot olivat siis eduksi hakijalle. Stunteista oli hyvä osata level 5 ja 6 stunttitaidot. 

Millainen hakuprosessi oli mielestäsi? 

— Hakuprosessi oli mielestäni toimiva. Yleensä karsinnat on järjestetty Etelä-Suomessa, joten oli kätevä, kun karsinnan vuoksi ei tarvinnut matkustaa Taskilaa kauemmaksi. Toki hakuprosessi oli hieman stressaava, sillä koko elokuu meni jännittäessä karsinnan eri vaiheita. 

Ryhmästunt NL Obsidian.


Mitkä olivat fiilikset sillä hetkellä, kun sait tietää uutiset? 

— Olin itse asiassa treeneissä, kun sain tietää maajoukkueeseen pääsystä. Olimme joukkueen kanssa siirtymässä lajitreeneistä fysiikkatreeneihin lenkille. Vilkaisin puhelintani ja huomasin, että olin saanut viestejä NMJ eli naisten maajoukkueen 2021 WhatsApp-ryhmästä. Yllätyin hieman ja avasin välittömästi sähköpostini, jossa oli onnittelut naisten maajoukkueeseen pääsystä. Olin toki iloinen, mutta enimmäkseen hämmentynyt. Tilanteesta erityisen vaikean teki se, että maajoukkueeseen valituilla oli vaitiolovelvollisuus seuraavaan päivään saakka, joten en voinut kertoa maajoukkueeseen pääsystä joukkuelaisilleni. 

Miten läheisesi reagoivat, kun saivat tietää uutiset? 

 — Kaikki olivat iloisia puolestani ja onnittelivat minua kovasti. Maajoukkueeseen pääsyni tuli heillekin yllätyksenä, sillä olin kertonut maajoukkueeseen karsimisesta vain muutamimlle. 

Miten maajoukkueharjoittelu toteutetaan nyt tulevan vuoden aikana? 

— Syksyllä harjoittelu toteutetaan pääosin pienryhmissä. Alkusyksystä treenasimme koko joukkueen kanssa kaksi kertaa leirin ja pyramiditreenin muodossa. Keväällä pienryhmäharjoittelun lisäksi koko joukkueen kanssa treenaamme kuudella viikonloppuleirillä, jotka järjestetään Vierumäellä. 


Naisten maajoukkue on syksyllä aloittanut harjoittelun kohti ensi kevään USA:ssa järjestettäviä MM-kilpailuja. Ensimmäinen maajoukkuleiri pidettiin lokakuun alkupuolella Vierumäellä. Ensimmäisellä leirillä maajoukkueurheilijat pääsivät tutustumaan toisiinsa ja aloitettiin välittömästi uusien taitojen harjoittelu kohti maajoukkueen kilpailuohjelmaa. Matleena kuvaa ensimmistä maajoukkueleiriä antoisaksi. 


Millainen oli maajoukkueen ensimmäinen leiri? 

— Maajoukkueen ensimmäinen leiri sujui hyvin. Jännitin todella paljon leirille menoa, mutta kaikki ottivat minut hyvin vastaan. Leirillä treenasimme lajitaitoja hauskan pitoa unohtamatta. Ensimmäinen leiri osottautui melko raskaaksi, sillä kaikki oli niin uutta ja opittavaa oli paljon. Maajoukkueen toimintatavat erosivat paljon siitä mihin olin tottunut. Kokonaisuutena leiri oli todella antoisa ja hauska. 

Kuva maajoukkueen ensimmäiseltä leiriltä Vierumäellä.


Mitä vinkkejä antaisit maajoukkueeseen hakemisesta unelmoiville? 

— Suosittelen treenaamaan paljon stuntteja sekä akroa omalla ajalla. Itselläni maajoukkuerinkileiri oli todella suuri apu, sillä siellä sain paljon vinkkejä koskien maajoukkueeseen hakemista. Lisäksi kannattaa seurata somessa laajasti eri joukkueita ja urheilijoita. Niistä saa paljon motivaatiota ja ideoita omatoimiseen treenaamiseen. 


Cheermaajoukkuerinkileirejä järjestetään Suomen Cheerleadingliiton toimesta yleensä vuosittain. Maajoukkuerinkileirille urheilija hakee yksilöurheilijana omalla hakemuksellaan. Leireillä pääteemoina on akrobatiataidot ja stunttitekniikat. Maajoukkuerinkileirille valitaan urheilijoita, joilla on tahtotila olla mukana lähivuosien maajoukkueprojektissa. Leirille valitut urheilijat saavat kommentteja tekniikastaan sekä vinkkejä taitojen edelleen kehittämiseksi. Naisten cheermaajoukkueen valmentajat ovat mukana leirityksen suunnittelussa ja läsnä myös osan leiristä. 



Mitä odotat eniten tulevalta vuodelta? 

— Odotan innolla kaikkia uusia kokemuksia ja erityisesti kevättä, jolloin päsemme koko joukkueella treenaamaan. Toivon todella, että MM-kisat voidaan järjestää jossain muodossa koronatilanteesta huolimatta. 

Mitä sinulle kuuluu nyt? 

— Minulle kuuluu hyvää. Odotan innolla joulukuussa järjestettäviä Glory-kisoja, jolloin pääsemme Timanttien kanssa kisaamaan pitkästä aikaa. 

Terveisesi NL-perheelle? 

— Tsemppiä kaikille syyskauden loppuun! 


Suomen naisten maajoukkue kilpailee USA:ssa Floridan Orlandossa MM-kilpailuissa huhtikuussa 2021, mikäli tämänhetkinen maailmanlaajuinen pandemia ei estä kilpailujen järjestämistä. Haluamme vielä kertaalleen onnitella Matleenaa maajoukkueeseen pääsystä! Jäämme innolla seuraamaan Matleenan matkaa maajoukkueessa sekä odottamaan, mitä kaikkea naisten maajoukkue mahdollisesti tuo MM-kisamatolle tulevana vuonna! 

perjantai 16. lokakuuta 2020

Petran polven tarina – Tapaturman sattuessa laadukkaalla hoitopolulla on oikeasti väliä


Urheilun tapaturmat eivät tule kello kaulassa vaan ihan yllättäen, tämän tietää Northern Lightsin junioriurheilija Petra. Petra on junioreiden edustusjoukkueen Helmien urheilija ja iältään 14 vuotta. Nuoresta iästä huolimatta Petralla on takana jo monta cheerleadingin harrastusvuotta.

— Aloitin cheerleadingin tammikuussa 2016 ollessani 9-vuotias. Ensimmäinen cheerjoukkueeni oli Cheerstartti Minit, jossa olin puoli vuotta. Sen jälkeen siirryin Spinelleihin ja vuoden 2017 olin B-mineissä Rubiineissa. Rubiineista siirryin minien edustusjoukkueeseen Safiireihin vuonna 2018 ja sitten nousin junnuihin ja Helmiin vuonna 2019, jossa olen siis edelleen, kertoo Petra.

Petran mielestä hienoa cheerleadingissa on se, että aina voi kehittyä ja oppia uutta. Monipuolisessa lajissa on paljon treenattavia osa-alueita. Omana lempi osa-alueenaan Petra mainitsee stunttien harjoittelun ja niistä erilaiset pyörivät stuntit. Parhaita juttuja lajin parissa ei tarvitse kauaa miettiä:

— Parasta mun joukkueessa on parhaat joukkuekaverit ja valmentajat, meidän huippu joukkue, Petra toteaa.


Petra urheilee NL Pearls -edustusjoukkueessa


Petran Heidi-äidin mielestä cheerleading on haastava ja monia taitoja vaativa laji. 

— Kyllä äidin näkökulmasta tämä on myös aika hurja ja jännittävä laji! Cheerleadingia on todella mahtavaa katsoa ja ohjelmat ovat mykistäviä, ei voi kuin ihailla niitä taitavia suorituksia. Parasta lajissa on se, että näkee, kuinka tytär nauttii onnistumisista ja saa olla mukana ihan huipussa joukkueessa, jossa on hyvä henki. Lajissa on myös mahdollisuus kehittyä koko ajan. On ollut hienoa seurata tyttären huimaa kehitystä näiden vuosien aikana, summaa Heidi.

Useamman vuoden ajalta harrastus on tuonut Petralle myös ison määrän hienoja kilpailumatkoja ja –kokemuksia cheerleadingin parissa. Lajin kilpailutapahtumat ovat aina elämyksellisiä kokemuksia oman joukkueen kanssa. Viime talvena Petra palasi kuitenkin kilpailuista loukkaantuneen polven kanssa takaisin kotiin.

— Olin kisamatkalla ja loukkasin polven, mutta onneksi vasta kisasuorituksen jälkeen. Olin odottamassa joukkueen kanssa palkintojenjakoa ja istuin polvieni päällä. Kun olin nousemassa ylös, polvessani muljahti jotain ja se lukittui.

Petralla on cheerleadingin vakuutuksellinen kilpailulisenssi, jossa on OP Pohjolan Sporttiturva-vakuutus. Vakuutus korvaa myös kilpailumatkoilla sattuneet tapaturmat ja selkeä Pohjola Sairaalan hoitopolku ohjasi helposti tapaturman jälkeen eteenpäin. Heidi-äiti on ollut todella tyytyväinen Pohjola Sairaalasta saatuun hoitoon:

— Pohjola Sairaalan hoitoketju toimi erinomaisesti. Kaikki meni todella sujuvasti ihan ajanvarauksesta lähtien. Ensimmäisen ajan ortopedille sai todella nopeasti ja siitä yhtä nopeasti saimme ajan magneettikuvaukseen. Aivan pian kuvauksen jälkeen ortopedi jo soittelikin takaisin ja kertoi hoitosuunnitelman polven vammaan. Pian tytär olikin jo menossa polven tähystystykseen, joka sujui hyvin. Polvesta löytyi nivelkalvon repeämä ja lisäksi polvikierukkaa korjailtiin. 


Äidin sanoin ”palvelu pelasi Pohjola Sairaalassa: Ruokalistalta sai toivoa mieluista ruokaa ennen operaatiota ja yllättäen neiti valitsi pizzaa!”

Urheilijalle yhtä suuressa ja tärkeässä roolissa on itse operaation lisäksi myös kuntoutuminen. On paljon väliä sillä, kuinka huolellisesti kuntoutus hoidetaan ja että sitäkin koordinoivat osaavat ammattilaiset. Paluu harjoituksiin tapaturman jälkeen on aina jännä paikka.

— Operaation jälkeen polvea kuntoutettiin fysioterapiassa, jota oli noin 10 kertaa 1-2 viikon välein. Tytär sai ammattilaisilta todella laadukasta ja hyvää hoitoa, ja henkilökunta oli myös erittäin ystävällistä. Toki kuntoutuminen on vaatinut aikaa ja kärsivällisyyttä. Tytölle on ollut kova paikka, kun ei voinut treenata aluksi pitkään aikaan. Polven operaatio sattui onneksi hyvään saumaan keväällä, kun koronan takia lajiharjoitukset ei muutenkaan pyörineet normaalisti hallilla. Hieman tyttöä alkuun pelotti, kuinka treenit sujuvat pitkän tauon jälkeen, mutta nopeasti tyttö pääsi taas treenin makuun kiinni ja nyt treenaa jo ihan täysillä, iloitsee Heidi-äiti.


Kuntoutus sujui vauhdikkaasti Pohjola Sairaalan osaavien fysioterapeuttien ohjaamana.

Petra teki huolellista työtä kuntouttaessaan polvea, tavoitteena päästä mahdollisimman pian takaisin lajin pariin:

— Tein minulle annettua fysioterapiaohjelmaa myös kotona kuntoutuksen aikana. Kesän jälkeen pääsin taas jatkamaan treenausta ja alkuun tosiaan jännitti miten polvi kestää, mutta kaikki on sujunut onneksi hyvin! Nyt olen pystynyt treenaamaan ihan normaalisti, eikä polvi ole enää kipeä.

Nuoren urheilijan arki rullaa jälleen normaalisti ja joukkueen kanssa on syyskauden harjoittelu kovassa käynnissä. Tavoitteet ovat korkealla, kun junioreiden edustusjoukkue Helmet harjoittelee kohti kevään varsinaista kilpailukautta. 

Sitä ennen on luvassa yksi valmistava kilpailu joulukuussa, joka onkin on aivan uusi kilpailukokemus. Kilpailu järjestetään niin sanottuna digisatelliittina eli kilpailuohjelma esitetään Oulun kuvauslokaatiossa kameralle, josta se välittyy suorana streaminä koko maan katsojille ja Helsingissä istuvalle tuomaristolle arvosteltavaksi. Samaa kilpailua käydään myös kahdesta muusta kuvauslokaatiosta Jyväskylässä ja Helsingissä samanaikaisesti. Petra lähettää terveisiä kaikille harrastajille:

— Zemppiä ja treeni-iloa kaikille harrastajille!



- - - - - -

Petran joukkueen Helmien menoa voit seurata Instagramissa: @nlpearls

NLC:n ja Pohjola Sairaalan selkeän hoitopolun löydät tästä linkistä: https://cheer.northernlights.fi/@Bin/1327324/NLC++hoitopolku.pdf