maanantai 2. lokakuuta 2023

12 kysymystä toiminnanjohtajalle

Syyskuussa seuran toiminnanjohtajalla Helillä tuli täyteen 12 vuotta tässä pestissä, isot onnittelut! 12 työvuoden kunniaksi esitimme Helille tusinan verran haastattelukysymyksiä, joihin pyysimme kuusi pidempää ja kuusi lyhyempää vastausta. Lue alta Helin vastaukset!

- - - - -

Mitä kuuluu juuri nyt?

— Kiitos oikein hyvää! Seuran 30-vuotis Juhlavuosi on taittumassa loppua kohti ja hienoja juttuja vielä tulossa, kovasti odotan marraskuussa järjestettävää Juhlagaalaa. Meillä Northern Lightsissa perusarki pyörii kivasti. Valmentajat ja muut toimijat ovat innokkaana uuden lukuvuoden kynnyksellä, joukkueet ovat kaikki päässeet hyvin treenin ja tekemisen makuun, uusia lajin aloittaneita on tänä syksynä Starttikursseilla reilut 100 ja toimistollekin ollaan saatu vahvistusta työvoimaan valmennuspäällikön palkkauksella eli arki rullaa oikein kivasti.


Olet ollut nyt 12 vuotta toiminnanjohtajana seurassa ja olet myös Suomen ensimmäinen seuratason toiminnanjohtaja cheerleadingissä. Oletko kokenut olevasti uranuurtaja?

— En koe olevani uranuurtaja, mutta alussa olin ehkä vähän kummajainen lajikentällä ainoana tässä pestissä Suomessa. Sittemmin useisiin seuroihin onkin palkattu toiminnanjohtajia. Iso juttu työssä on ollut kantaa tätä toiminimikettä ja lippua ylpeänä varsinkin alkuaikoina, sillä olen huomannut ettei tämä ammattinimike ole välttämättä edelleenkään vakiintunut ”ihan oikean ammatin” nimikkeeksi vielä cheerleadingissä ja osittain muissakaan lajeissa. 

— Matkan varrella olen tavannut ”luottamustoimisia toiminnanjohtajia” ja useampia osa-aikaisia toiminnanjohtajia. Vielä aivan viime vuosilta muistan erään toiminnanjohtajan, joka etäkokouksessa totesi sen päättyessä, että lähtee vielä loppupäiväksi ”oikeisiin töihin”. Se tuntui todella pahalta kuulla. Me urheilun työntekijät rakennamme itse omaa diskurssiamme ja siksi on valtavan tärkeää myös tuoda ammatin arvostusta ja vaatimuksia esille. Toiminnanjohtaja ei ole luottamustoimi. Minusta on myös aika hurja ajatus, että toiminnanjohtaja toimisi osa-aikaisesti, paitsi jos siis ei ole tarkoitus johtaa toimintaa kokonaisvaltaisesti ja todella kehittää organisaation toimintaa. Olen ainakin yrittänyt vuosien varrella sanoittaa vahvasti tämän työn vaatimaa ammattilaisuutta, toivon että olen onnistunut siinä ainakin joskus!

Olet tunnettu myös idearikkaana ihmisenä. Miten hyvät ideat syntyvät ja meneekö kaikki toteutukseen?

— Sanoisin, että hyvässä yhteisössä ideat syntyvät kuin itsestään ja niitä jalostetaan porukalla. Tarvitaan luovuutta ja kokeilunhalua. Olen ollut onnekas, kun meillä on toimistolla ja koko yhteisössä tosi paljon innokasta ja idearikasta väkeä. Ideoita syntyy paljon meillä kaikilla ja niitä pyritään kuuntelemaan herkällä korvalla. Paljon pieniä ja suuria hyviä ideoita on vuosien varrella toteutettu. Paljon ideoita on jäänyt toteuttamattakin, koska aina mietitään isossa kuvassa mitä uusi idea tuo isommalle porukalle seurassa ja toisaalta se tärkein kysymys urheiluseurassa on, että löytyykö idealle toteuttajat. Toisaalta toki välillä on kokeiltu sellaisiakin ideoita, joista on todettu ettei ollut meidän juttu ollenkaan. Hyviä ideoita on vielä monia tulevaisuudenkin varalle jemmassa!

Kerro jokin idea, joka vielä odottaa toteutusta?

— Hmmm... No muistan esimerkiksi sellaisen tapauksen, kun syksyllä 2018 valmistui Oulun Hupisaarille uusi katettu kesäteatteri. Menin heti sinne sunnuntaikävelyllä pyörimään ja fiilistelemään, että minkälaisen maksuttoman cheerleading-tapahtuman siellä voisi järjestää... Paikka on upea ja vieläpä hienolla paikalla Ainolan puistossa. Paikkaa ei varsinaisesti ole rakennettu urheilutapahtumia varten, mutta tärkeintä onkin ajatella luovasti boksin ulkopuolelta aina kun se on mahdollista. Vielä ei tämä idea ole mennyt jatkoalostukseen kun on ollut paljon muuta tässä välissä meneillään, mutta ehkä joku päivä! Se idea ja monet muut odottavat vielä toteutumistaan.

Hyvät ideat syntyvät luovuudesta. Hupisaarten 300-paikkainen katettu kesäteatteri on ollut Helillä mielessä jo pitkään, mitä kivaa sinne saisi joskus järjestettyä.

Ei ole salaisuus, että teet paljon erilaisia töitä ja töiden lisäksi olet monissa luottamustoimissakin mukana. Mitä tarkalleen ottaen teet juuri nyt?

— Päivätöiden ohella olen lajin parissa mukana myös tuomarina ja vielä pienellä prosentilla valmentajana seuratasolla. Tämän vuoden keväällä sijaistin kevätkauden ajan myös Suomen Cheerleadingliiton Tanssimaajoukkueen valmentajana. Lajin parissa olen luottamustoimessa Tuomarivaliokunnassa. Muiden luottamustoimien puolesta kuulun Oulun Seuraneuvottelukuntaan ja juuri tänä syksynä päättyi Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilun hankerahoitteinen projekti Kolmiloikka Urheiluseuran Digitaalisuuteen, jonka ohjausryhmässä toimin. Tämän lisäksi teen jonkin verran konsultointia ja sparrikeikkaa urheilun parissa.

Listasi lajin parissa ja muualla urheilun kentällä on melko mittava. Puuhaa näyttää riittävän ja olet menestynyt monella saralla. Pitääkö tehdä paljon, että menestyy?

— Ei pidä tehdä paljon. Olen aina sanonut, että pitää tehdä sopivasti eli juuri sen verran, mikä itselle on hyvä. Oma 100% riittää. Se voi olla toisena päivänä enemmän ja toisena päivänä vähemmän, mutta se riittää kun sen antaa joka päivä. Seuratoiminta on tiimityötä ja yhdessä tekemistä. Kun jokainen tiimissä tuo pöytään oman 100% joka päivä, niin homma toimii. Pelkän yhden ihmisen panos ei riitä.

— Kun työ on mukavaa, se ei pääosin tunnu työltä. Luottamustoimet taas tasapainottavat kivasti aktiivista vapaa-aikaa ainakin minulla. Kaikkea ei pidä yrittää laskea rahassa vaan saan myös iloa siitä, että pystyn antamaan urheiluyhteisölle takaisin omaa osaamistani. Jokaisen on hyvä miettiä, mikä on itselle juuri oikea määrä puuhaa, jotta mieli pysyy virkeänä. Mitä sitten tuloksien tekemiseen tulee... niin kuitenkaan harvemmin menestystä tai tulosta on tehty pötköttämällä, olkien kohauttelulla tai kattoon syljeskelyllä. Joten siinä mielessä kyllä kannustan ihan jokaista työteliäisyyteen ja pitkäjänteisyyteen, jos tulosta on tarkoitus tehdä.

”Harvemmin menestystä tai tulosta on tehty pötköttämällä, olkien kohauttelulla tai kattoon syljeskelyllä. ”


Sitten kuusi nopeaa kysymystä, vastaa se mikä ensimmäisenä tulee mieleen:

Oranssi, sininen vai valkoinen?

— Kaikki! Mutta jos on pakko valita niin oranssi.

Joku tosi vanha lempibiisi?

— Elämän nälkä (Pave Maijanen) tai September (Earth, Wind & Fire)

Uudempaa tuotantoa lempibiisi?

— Tough Love (AVICII) ja Dernière Danse (Indila)

Cheerleading vai cheertanssi?

— Molemmat! Ei MISSÄÄN NIMESSÄ voi valita vain toista.

Lempivuodenaika?

— Syksy ehdottomasti.

Päälimmäisenä mielessä juuri nyt ja terveiset seuraväelle?

— Kaikki hienot jutut, mitä vielä tälle vuodelle NLC Juhlavuoden tiimoilta on tulossa! Terveisinä haluaisin kiittää koko meidän seuran väkeä tästä yhdessä kuljetusta matkasta. Te harrastajat, urheilijat, valmentajat, seuratoimijat ja toimiston väki teette tämän seuran, ihan joka päivä. Kiitos, että olen saanut olla mukana kulkemassa tätä hienoa matkaa teidän kanssa ja saan edelleen olla mukana kanssanne kehittämässä meille maailman parasta cheerleading-seuraa. Olette upeita, jokainen NL-perheessä!

"Ei pidä tehdä paljon, vaan sopivasti. Oma 100% riittää joka päivä."