Arki muuttui kertaheitolla - Ajatuksia kuusihenkisen perheen korona-arjesta ja etätreenaamisesta

Koronakevään haastattelusarjassa pääsemme vielä kuulemaan varsinaisen cheerleadingin monitoiminaisen mietteitä. Riitta kertoo millaista on korona-arki kuusihenkisessä perheessä, jossa kaikki harrastavat liikuntaa eri muodoissaan ja perheestä löytyy useita cheerleadereitä!

- - - -

Kerro itsestäsi, kuka olet ja mitä teet?

— Olen Riitta Peltola, harrastaja, harrastajien äiti ja joukkueenjohtaja. Minulla on siis monta roolia seurassa, harrastan itse Kvartseissa ja ryhmästunt Legendaryssa, ja lisäksi toimin junioreiden edustusjoukkueen Helmien joukkueenjohtajana. 

Kerro perheestäsi? Kuinka moni perheessä harrastaa cheerleadingiä?

— Perheeseemme kuuluu  mieheni ja minun lisäkseni kuuluu 9- ja 15-vuotiaat tytöt Ilona ja Venla, sekä 11- ja 12-vuotiaat pojat Veikka ja Joel. Sekä tietysti 1-vuotias koiramme Jusu.
— Perheessämme on siis kolme cheerleaderia, Ilona harrastaa tällä hetkellä Jadeissa ja Venla Helmissä. 

Riitan perheen kaikki kolme cheerleaderiä odottavat jo kovasti poikkeusaikojen päättymistä.

Kaikki ovat olleet kevään aikana uuden ja ihmeellisen äärellä... Kuinka teidän perheessä on lähtenyt etätreenailu sujunut?

— Meidän perheessämme urheilu eri muodoissaan on isossa osassa. Ennen koronaa yhtäkään yhteistä vapaa-iltaa ei perheessä ollut, etenkään näin keväisin: Salibandyssa, jota perheessä harrastaa pojat ja Ilona ja jota mieheni valmentaa, on yleensä sarjakausi kiivaimmillaan. Sama tilanne on yleensä myös jääkiekossa, jota vanhempi poika harrasti. Reilut pari kuukautta sitten meilläkin oli siis yhtäkkiä edessä valtava elämänmuutos, kun kaikki pysähtyi kuin seinään. Alun hienoisen järkytyksen jälkeen päästiin erityisesti cheerleadingin osalta hienosti etätreenaamiseen makuun ja muut siirtyivät omaehtoisen urheilun pariin. 

Missä teidän perheessä etätreenejä tehdään? 

— Kiitos pienen, mutta reippaan koiramme Jusun, meillä koko perheen treeneihin kuuluu olennaisena osana lyhyemmät ja pidemmät lenkit, varsinkin näin kevään edetessä on kiva tehdä peruskuntoa ulkona. Huonompia kelejä varten meillä on kotikuntosali helposti käyttöönotettavissa varsin keskeisellä paikalla keskellä taloa aulassa. Sisällä kuntopyöräillään, joogataan ja tehdään lihaskuntoa.  Akrotreeniä varten airtrack oli pysyvästi aulassa, mutta nyt kelien lämmettyä patjat ja tramppa ovat kovalla käytöllä ulkona. Molemmilla tytöillä on kerran viikossa joukkueen yhteinen etätreeni, jonka kukin tekee oman huoneen rauhassa, muutoin joukkueen etätreenejä tehdään myös ulkona. 

Mitä haasteita etätreeneissä on ollut toteuttaa niitä kotona?  

— Etätreenit on olleet tosi helposti toteutettavissa kotona ja valmentajat on olleen hyvin luovia kehitellessään erilaisia tapoja treenata kotona. Nyt kun tilanne on venynyt jo aika pitkäksi, alkaa kuitenkin kaikilla olla jo kovin ikävä joukkuekavereita ja ihan oikeaa lajitreeniä, toivottavasti pian päästään jo senkin pariin!

Hyvin pyörii! Volttiharjoittelu on sujunut keväällä kodin aulassa.

Mitä positiivisia juttuja ja ajatuksia on tämän kevään etätreenaamisesta syntynyt?

— Korona-aika on tuonut monet eri treenaamisen muodot tutuksi, jatkossa on ihan erilaiset mahdollisuudet treenata esim. loma-aikoina. Toivotaan kuitenkin, että jatkossa etätreenille ei olisi niin tarvetta!

Treenaako tai liikkuuko teillä koko perhe yhdessä? Onko vaikeaa saada koko perhe kerralla saman liikunnan pariin? 

— Meillä on sen verran iso perhe, että ihan koko porukalla ei tule yhdessä treenattua, mutta pienemmillä porukoilla on kiva välistä treenata. Korona-aikana on vähän stunttailtu omalla porukalla, isä on tehnyt Ilonan kanssa Jadejen HIIT-treeniä, Helmien äitienpäivän treeniin osallistui oman perheen lisäksi myös naapureita ja koko porukalla on käyty koiralenkeillä. 

Miten teillä sujui koko koronakevään paletti eli kaikki arjen toiminnot, kun lähes koko arki siirtyi kevääksi kodin seinien sisälle? 

— Etäelämä on pidemmän päälle ollut aika haastavaa, kuuden ihmisen etätyön ja -koulun yhdistäminen ei ole ollut pelkästään mukavaa.  Aikaa on toki ollut ihan eri tavalla käytössä ja elämä on toisaalta ollut todella yksinkertaista, eikä se välttämättä ole tässä ruuhkavuosien keskellä pelkästään huono asia. Nyt on ollut aikaa olla yhdessä, harrastaa todella monipuolisesti liikuntaa ja hoitaa kotia.  Jatkossa osaa jo aivan eri tavalla arvostaa ihan tavallisia juttuja, kun niiden pariin pikkuhiljaa pääsee. Niitä ruuhkavuosia ja tavallisen arjen pyörittämistä harrastusrumbineen alkaa kuitenkin olla jo tosi ikävä!

Jadejen HIIT-treeni nosti hien pintaan Ilonan lisäksi myös äidille ja isälle, koko perhe liikkuu!

Kerro parhaat vinkkisi muille perheille normiarjen pyörittämiseen kotioloissa?

— Nyt poikkeusaikana on ollut hyvä harjoitella sellaisia rutiineja, joihin ei ole ollut aikaa panostaa aiemmin. Esimerkiksi Food Prep Sundayn otan ehdottomasti käyttöön myös sitten, kun syksyllä toivottavasti palataan tavalliseen arkeen. Tätä on treenattu nyt, eli valmistetaan ja valmistellaan koko viikon ruuat valmiiksi. Jääkaapissa on sitten kiireisessä arjessa näppärä napata valmis ja terveellinen ruoka-annos kullekin ruokailijalle. Parhaita reseptejä ja toimivimpia ruokalajeja on nyt korona-aikaan treenattu ja vaikka kiire ei ole niin ollutkaan, on ollut tosi kiva kun etätyöpäivän lounas on ollut valmiina odottamassa. 

Terveisesi kaikille NL-perheen jäsenille tänä poikkeusaikana?

— Tsemppiä kaikille, toivotaan että nyt on enää loppurutistus poikkeusajoissa edessä ja kohta nähdään taas hallilla! Nyt on jo tosi kova ikävä omia joukkuetovereita, valkkuja, Helmiä sekä koko mahtavaa cheeryhteisöä!

Koronakevät luottamustoimisen näkökulmasta, haastattelussa puheenjohtaja

Seuraavaksi NL-blogissa saamme kuulla luottamustoimisen seuratoimijan mietteitä, kun koronakevään haastattelupenkkiin istahti NLC ry:n puheenjohtaja Arja Uusi-Illikainen.

Kevät taittuu pikkuhiljaa kesäksi ja mikä poikkeuksellinen kevät meillä onkaan ollut. Mitkä olivat sinun ensimmäiset ajatuksesi maaliskuussa, kun tilanne alkoi konkretisoitumaan?

— No aluksi tuntui että voi hirveä, mitäköhän tästä tulee. Valtiovallan ohjeistuksen mukaan pitikin sitten alkaa muuttamaan ajatuksia nopeasti kohti uusia toimintamalleja. Yllättävän nopeasti saatiinkin sitten seurassa homma jalalle ja tehtiin päätökset hallin sulkemisesta ja etäharjoittelun aloittamisesta.

Kerro seuratoimijan näkökulmasta koronakeväästä, mitä ajatuksia se on herättänyt?

— Kaiken kaikkiaan semmoinen yleinen huoli on ollut päällä paitsi seuratoiminnasta, myös omasta lähipiiristä. Seuratoiminnan näkökulmasta tietysti kannamme huolta pitkälle tulevaisuuteen toiminnan jatkosta. Olemme kuitenkin hyvällä yhteistyöllä keskustelleet tulevaisuudesta ja tehneet linjauksia jatkoa ajatellen kevään aikana. 

Ylös, ulos ja treenaamaan! Valmentajien etämateriaalipankista löytyy mm. porrastreeni, jota valmentajat ovat hyödyntäneet joukkueidensa kanssa.

Millä tavalla koronakevät muutti seuran johtokunnan toimintaa ja vaikkapa tapahtumavastaavien suunnitelmia?

— Tapahtumathan pistettiin samantien maaliskuussa jäihin eli kevät on ollut hyvin seesteinen tapahtumavastaaville. Itse pidän tapahtumajärjestämisestä valtavasti ja kun se elementti lähti seuratoiminnasta pois, on sellainen draivi omaan tekemiseen selvästi ollut minulla pienemmällä liekillä.

— Johtokunta siirtyi heti maaliskuussa etätyöskentelyyn eli tilanne on hyvinkin poikkeuksellinen, kun nyt meidän todella aktiivinen johtokunta joutuikin etäämmälle toisistaan. Se näkyy selvästi ja jokaisella tietysti luottamustoimen lisäksi on paljon tekemistä omassa muussa elämässään tällaisena aikana.

Onko liikunta mielestäsi tärkeää poikkeusaikana?

— Kyllä ja se on korostunut yhä enemmän juuri poikkeusajan vuoksi. Huomaan itse, että koska ollaan oltu kotona eristyksissä, niin ulkona liikkuminen on antanut itselle hyvin paljon. Kodin lähimaastot on tulleet kyllä tutuksi!

Kuinka olet itse liikkunut kotioloissa?

— Olen liikkunut meidän Saga-koiran kanssa lähimaastoja tutkien eli ulkoilua nelijalkaisen kanssa, siihen on panostettu! Se on ollut itselle varsinainen henkireikä!

Nuori Saga-koiraneiti on pitänyt Arjan lenkkipoluilla kiireisenä.

Mitä ajatuksia sinulla on kevään NL-joukkueiden etäharjoittelusta ja liikunnasta?

— Etäharjoittelussa on oltu aktiivisia ja se on mielestäni toiminut erittäin hyvin. Siitä suuri kiitos kuuluu valmentajille, jotka ovat jaksaneet tsempata sekä itseään, että joukkueitaan tässä poikkeuksellisessa tilanteessa. Varmasti väsymystäkin on ajoittain ollut tähän muuttuneeseen tilanteeseen, mutta kaiken kaikkiaan kevät on mennyt hyvin. Syksy tulee näyttämään meille enemmän konkreettista tietoa etäharjoittelun tuloksista, onko siitä ollut apua meidän urheilijoille ja kuinka valmiita he ovat uuteen kauteen.

Korona-ajan oivallus?

— No ei ehkä mitään erillistä varsinaista oivallusta, mutta uskoisin että tämä aika on varmasti yhdistänyt perheitä hyvässä mielessä. Nyt perheissä osataan arvostaa enemmän sitä yhdessä tekemistä ja jopa niitä arkisia juttuja, ehkä joitakin asioita ei enää pidetä niin itsestään selvinä kuin ennen tätä.

Millaisia vinkkejä antaisit NL-perheille, miten pitää motivaatiota yllä jos aika ajoin etäily ja kotoilu alkaa väsyttää?

— Pidetään tiiviisti yhteyttä itselle tärkeisiin ihmisiin ja ystäviin, haetaan vertaistukea lähipiiristä! Kaikki olemme samassa tilanteessa. Tämä aika vaatii meiltä vanhemmiltakin enemmän, että me jaksetaan itse ja että me myös jaksamme kannustaa meidän nuoria urheilijoita siellä kotona. Muistetaan tsempata ja kannustaa nuorta, jolle rakas harrastus on tärkeä!

Mitä hyvää löydät itse korona-ajasta ja muuttuneista tavoista toimia?

— Nyt jos koskaan korostuu yhteisöllisuus, joka meidän seurassa on ollut vahvaa jo ennen tätä kevättäkin. Nyt yhteen hiileen puhaltaminen näkyy vielä entistäkin selkeämmin niin valmentajissa, vanhemmissa, harrastajissa kuin meissä luottamustoimisissakin! Lisäksi kiitokset kuuluvat myös meidän huikealle toimiston väelle, he ovat mukautuneet uskomattomalla tavalla uuden työarjen haasteisiin.

Iso osa valmentajista on osallistunut etämateriaalipankin tekoon videoita kuvaamalla. Ulos liikkumaan kutsuu myös kuvan penkkitreeni!

Millä mielin katsot tulevaisuuteen? Terveisesi NL-väelle?

— Katson tulevaisuuteen hyvin luottavaisin mielin, toki kovasti täytyy seurata kuinka tilanne kehittyy ja suunnitella tulevaisuuden toimintaa sen mukaan. Pidetään toisistamme huolta. Kyllä me tästä selvitään ja kyllä me yhdessä tämä yksi korona selätetään, tavalla tai toisella!