Oululainen tanssivalmennus tekee historiaa, tänä vuonna maajoukkueissa nähdään ennätysmäärä kaupungin huippuvalmentajia! Aikuisten tanssimaajoukkuetta luotsaa päävalmentajana Oulun pitkäaikainen valmentaja Jonna Ruikka. Junioreiden tanssimaajoukkueessa Oulun vahvaa osaamista edustavat valmentajat Henna Hyvönen, Heli Jääskö ja Johanna Paasovaara, eli meidän oma Junior Dance Teamin valmennustiimi.
Miten valmentajat valmistautuvat kauteen ja mitä odotuksia heillä on? Sukellamme syvemmälle heidän matkaansa kohti kansainvälisiä kisalavoja!
-----
Kuinka olet päätynyt maajoukkuevalmentajaksi? Millainen tausta sinulla on maajoukkuevalmentajana, miksi maajoukkueen valmentaminen kiehtoo sinua?
– Maajoukkueen valmentaminen tuntui luonnolliselta jatkolta valmennusurallani. Se tarjosi hyvän jatkumon omalle valmentajauralle, kun takana on useita vuosia aikuisten edustustasolla, mutta samalla toi mukanaan uusia haasteita ja mahdollisuuksia oppia. Olen valmentanut vuodesta 1998 lähtien lähes kaikkia ikä- ja taitotasoja, mikä on antanut vahvan pohjan tälle tehtävälle. Maajoukkuetoiminta on ympäristö, jossa pääsee työskentelemään Suomen huippujen kanssa ja kehittämään cheertanssia korkeimmalla kansainvälisellä tasolla, mikä tekee tästä tehtävästä erityisen motivoivan, aikuisten tanssimaajoukkueen päävalmentaja Jonna Ruikka kertoo.
 |
| Aikuisten tanssimaajoukkueen päävalmentaja Jonna Ruikka |
– Valmennusurani alkoi jo 16-vuotiaana, kun innostuin koreografioiden tekemisestä. Nyt takana on kohta jo yhdeksän vuotta valmennuskokemusta. Olen vuosien varrella valmentanut lähes kaikkia seuramme tanssijoukkueita, mutta erityisesti tavoitteellinen edustusjoukkueiden valmentaminen on ollut lähimpänä sydäntäni. Maajoukkuevalmennuksesta minulla on aiempaa kokemusta parilta vuodelta, ja välivuosien jälkeen on upeaa päästä jälleen edustamaan Suomea tämän mahtavan tiimin kanssa, kertoo junioreiden valmentaja Henna Hyvönen.
 |
| Junioreiden tanssimaajoukkueen valmentaja Henna Hyvönen |
– Tänä vuonna tulee täyteen 30 vuotta lajivalmentajana. Vuosien varrella olen valmentanut laajasti eri ikä- ja taitotasoja niin cheerleadingissä kuin cheertanssissa, pääasiassa SM- ja kansainvälisen tason joukkueita. Maajoukkuevalmentajana olen vienyt joukkueita MM-kilpailuihin jo kuusi kertaa, ja tämänhetkinen MM-projekti on seitsemäs. Nykymuotoinen maajoukkuevalmennus kiehtoo erityisesti siksi, että se tuo yhteen urheilijoita eri seuroista. On inspiroivaa kohdata uusia lahjakkuuksia, tutustua heihin ja olla hetken aikaa mukana heidän kehityksessään, Heli Jääskö kertoo.
 |
| Junioreiden tanssimaajoukkueen valmentaja Heli Jääskö |
– Olen valmentanut cheertanssia noin 6 vuotta, joista viime vuodet päätoimisesti junioreiden SM-sarjassa. Junioreiden maajoukkuevalmennus on aina kiinnostanut minua, ja koen että nyt oli oikea aika minulle ottaa seuraava askel valmennusurallani oman kilpaurheilu-urani päättyessä. Tämä on ensimmäinen kauteni maajoukkueen valmentajana. Olen todella tavoitteellinen valmentaja, ja valmennustiimillämme haluamme kokonaisvaltaisesti kehittää maajoukkuetoimintaa cheertanssissa, kertoo junioreiden valmentaja Johanna Paasovaara.
 |
| Junioreiden tanssimaajoukkueen valmentaja Johanna Paasovaara |
Mitkä ovat tärkeimmät ominaisuudet, joita maajoukkueurheilijalta odotetaan?
– Maajoukkueurheilijalta odotetaan ennen kaikkea lajin vaatimaa korkeaa taitotasoa ja määrätietoista suhtautumista omaan tekemiseensä. Fyysisesti ja teknisesti hänen on pystyttävä suoriutumaan huippu tasolla, mutta yhtä tärkeää on henkinen vahvuus. Tämä tarkoittaa paineensietokykyä, itseluottamusta, kykyä käsitellä epäonnistumisia sekä halua ja uskallusta ottaa vastuuta ratkaisevilla hetkillä. Lisäksi henkisesti vahva urheilija pystyy keskittymään olennaiseen myös haastavissa tilanteissa, mukautumaan nopeasti muuttuviin tilanteisiin, pystyy toimimaan osana joukkuetta ja säilyttämään focuksen joukkueen arvoissa ja tavoitteissa läpi maajoukkuekauden ja on valmis tekemään töitä yhteisten tavoitteiden eteen. Myös itsensä johtaminen ja palautumisen hallinta ovat tärkeitä, jotta urheilija pystyy suoriutumaan tasaisesti kauden aikana, kertoo Jonna Ruikka.
– Maajoukkue toimii projektimuotoisesti, mikä edellyttää urheilijoilta vahvaa itseohjautuvuutta ja omatoimista harjoittelua. Kevään aikana järjestetään vain seitsemän yhteistä leiriä, joten itsenäinen treenaaminen ja korkea motivaatiotaso ovat ratkaisevassa roolissa. Maajoukkueurheilijalta vaaditaan sitoutumista, kurinalaisuutta ja kykyä kehittää itseään myös ilman jatkuvaa valmennusta, Henna Hyvönen kommentoi.
Mitä tavoitteita teillä on valmennuksen näkökulmasta tälle kaudelle?
– Tavoitteemme on rakentaa maailman paras TMJ, joka on yhtenäinen, tavoittelee yhdessä isoja unelmia ja on valmis sitoutumaan toimintaan useammiksi vuosiksi. Jatkuvuus on meille tärkeää, sillä huippusuoritukset ja kehittyminen vaativat pitkäjänteistä työtä. Haluamme luoda ympäristön, jossa urheilijat kokevat, että heillä on mahdollisuus kasvaa, kehittyä ja saavuttaa suuria asioita osana tätä joukkuetta, aikuisten valmentaja Jonna kertoo.
– Joukkueen enemmistö on ensikertalaisia maajoukkueessa, joten meidän tavoitteenamme on tutustuttaa ja opettaa heitä leirimuotoiseen maajoukkue projektiin, ja ottamaan vastuu omasta harjoittelusta ja aikataulutuksesta. Pyrimme luomaan vahvaa pohjaa pitkälle maajoukkue- ja urheilu-uralle. Haluamme luoda positiivisia kokemuksia huippu-urheilusta, ja haastaa jokaista urheilijaa kehittymään seuraavalle tasolle omalla polullaan, Johanna kertoo.
– Olemme valmennustiiminä kaikki erittäin urheilijalähtöisiä valmentajia. Haluamme luoda ympäristön, jossa on turvallista urheilla. Erityisesti projektimuotoisessa joukkueessa, kun urheilijat tulevat ympäri Suomen eri cheerleading seuroista, on tärkeää varmistaa, että jokainen urheilija tuntee olonsa tervetulleeksi ja osaksi joukkuetta heti alusta alkaen. Panostamme vahvasti yhteishengen luomiseen, sillä hyvä joukkuehenki ja luottamus valmentajien sekä urheilijoiden välillä ovat avainasemassa kehittymisen kannalta, Henna lisää.
 |
| Junioreiden tanssimaajoukkue 2025 |
Miten urheilijoiden hyvinvoinnista ja palautumisesta huolehditaan maajoukkuetoiminnassa?
– Leirien aikataulut on mietitty urheilijan ja opiskelijan viikkoon sopivaksi, myös kaukaa matkustaville. Leireillä on paljon eri pituisia taukoja, ja treenien intensiteetti vaihtelee. Urheilijoita tuetaan viikkotreenien suunnittelussa, painotamme palautumisen tärkeyttä, sekä teemme tiivistä yhteistyötä seuravalmentajien kanssa jolloin olemme tietoisempia heidän kokonaiskuormituksen määrästä ja sen optimoimisesta. Urheilijat lähettävät viikkovideoiden mukana kuulumisia, jolloin pystymme yksilökohtaisesti reagoimaan jokaisen tarpeisiin ja haasteisiin Johanna kommentoi junioreiden projektia.
– Meillä on joukkueessa erillinen fysiikkavalmentaja, jonka kanssa suunnittelemme kauden jaksotusta ja ohjelmointia, jotta harjoittelu on optimaalisesti rytmitetty ja kuormitus hallinnassa sekä psyykkinen valmentaja tukemassa henkistä hyvinvointia ja suorituskykyä. Leireillä ja MM-matkalla mukana on myös fysioterapeutti, jolta urheilijat saavat henkilökohtaista neuvontaa ja apua kauden aikana. Lisäksi hyvä yhteistyö seurajoukkueiden valmentajien kanssa on keskeistä, jotta urheilijoiden kuormitusta voidaan seurata kokonaisvaltaisesti ja tarvittaessa joustaa molemmin puolin. Lisäksi korostamme paljon unen ja ravinnon merkitystä, Jonna kertoo aikuisten maajoukkueen toiminnasta.
Mitkä ovat suurimmat haasteet maajoukkuevalmentajana?
– Rajallinen aika joka meillä on maajoukkueen kanssa. Kokoonnumme yhteisesti leireille, jolloin aika on rajattua, ja suunnitelmallisuus korostuu jotta saamme painotettua oikeita asioita oikeaan aikaan joukkueen toimintakauden aikana. Tästä helpompaa on kuitenkin tehneet meidän sitoutuneet ja ahkerat tanssijat. He treenaavat todella määrätietoisesti leirien välisinä viikkoina, ja ottavat korjauksia todella hyvin vastaan. Leireillä he ovat keskittyneitä ja innokkaita. Tämä mahdollistaa nopean etenemisen leireillä ja yleisestikin projektissa, Johanna kertoo.
– Maajoukkuevalmentajana suurimmat haasteet liittyvät aikarajoitteisiin ja kuormituksen hallintaan. Aikaa on rajallisesti, sillä leirejä on kahdeksan, jotka pidetään noin kolmen viikon välein. Suurin osa urheilijoiden harjoittelusta tapahtuu itsenäisesti tai pienryhmissä seurajoukkueiden omilla kotisaleilla. Leireillä keskitymme usein erilaisiin asioihin, ja harjoittelu eroaa huomattavasti seurajoukkueen viikkoharjoittelusta. Koska aikaa on rajoitetusti, kaikki asiat tapahtuvat nopeasti ja ratkaisujen on löydyttävä nopeasti, mikä tuo oman haasteensa valmennustyöhön, Jonna kuvailee.
– Toinen merkittävä haaste on fyysisen ja henkisen kuormituksen hallinta, kun urheilijat kilpailevat sekä seurajoukkueessa että maajoukkueessa. Se tuo mukanaan riskin ylikuormituksesta, joten on tärkeää seurata ja hallita urheilijoiden kuormitusta jatkuvasti, hän jatkaa.
– Jos joukkue uudistuu paljon kausien väleissä, yhteisten arvojen, tavoitteiden ja perusasioiden luominen ja yhtenäisen tapojen kehittäminen vie enemmän aikaa. Lisäksi kansainvälisen tason kilpailu ja sen tuomat vaatimukset ovat aina haasteellisia. Joukkue kilpailee yhdessä MM-kilpailuissa vain kerran, ja arvostelu poikkeaa huomattavasti siitä, mihin olemme Suomessa tottuneet. Tuomarit voivat asettaa eri painotuksia ja kriteerejä, mikä tekee sopeutumisesta ja valmistautumisesta entistä tärkeämpää, Jonna lisää.
Mitkä asiat tuovat eniten iloa ja onnistumisen kokemuksia valmentajana?
– Valmentajana suurimman ilon ja onnistumisen kokemuksen tuo urheilijoiden kehityksen näkeminen maajoukkuekauden aikana. On todella mahtavaa nähdä, kuinka urheilijat kehittyvät niin yksilöinä kuin osana joukkuetta. Myös se, että joukkue suoriutuu hyvin leireillä esiintymisissä, sekä itse MM-kilpailuissa ja saavuttaa asetettuja tavoitteita, on valtavan palkitsevaa. Lisäksi maailman parasta on kun näkee, että urheilijat nauttivat maajoukkue kaudesta ja kokevat kehittyvänsä, Jonna kuvailee.
– Yhtenäinen joukkuehenki ja yhteiset onnistumiset tuovat eniten iloa. On upeaa nähdä, kuinka jokaisessa urheilijassamme näkyy intohimo ja palo tanssiin, se avaa joukkueelle valtavasti mahdollisuuksia kehittyä. Vaikka olen ollut tämän joukkueen kanssa vasta lyhyen aikaa, siitä on jo nyt tullut minulle todella rakas, Henna kertoo.
– Kun näkee urheilijoiden onnistuvan harjoituksissa, ja nauttivan siitä mitä tekevät. Iloa tuo kun joukkueella on omia hassuja joukkueen keskeisiä juttuja, ja he juttelevat ja nauravat leirin tauoilla keskenään. Välillä myös valmentajat pääsevät osaksi heidän hassuja juttuja ja juoruja, jolloin on ihanaa nähdä joukkueen luottoa ja avoimuutta meitä kohtaan. Onnistumisen tunteita tulee kun urheilija oivaltaa jotain uutta, ja kun kilpailuohjelma ja -kunto valmistuu aikataulun mukaisesti, Johanna kertoo.
Kuinka tiivistä yhteistyötä teette seurajoukkueiden valmentajien kanssa?
– Yhteistyö seurajoukkueiden valmentajien kanssa on tärkeää projektin onnistumisen kannalta. Junioreiden projektissa pidämme palaverin seuravalmentajien kanssa joka leirin jälkeisenä tiistaina, jossa käymme läpi leirin kuulumiset ja muut ajankohtaiset asiat. Seuravalmentajat voivat kertoa heidän joukkueen aikataulusta ja treenikuormituksesta, sekä heidän tekemiään oivalluksiaan. Olemme myös leirien välissä yhteyksissä seuravalmentajiin puhelimitse tarvittaessa. Seuravalmentajat ovat antaneet myös arvokasta palautetta kilpailuohjelmasta. Voimme yhteistyöllä tukea paremmin jokaisen maajoukkueen urheilijan treeni-arkea, Johanna kertoo.
– Pidämme yhteyttä seuravalmentajiin säännöllisesti varmistaaksemme sujuvan tiedonkulun ja yhteistyön. Meillä on yhteinen viestintäkanava jokaisen seurajoukkuevalmentajan kanssa, jonka kautta jaamme säännöllisesti terveisiä kauden mittaan, kuten leirikuulumisia, treeniohjeita ja muita ajankohtaisia asioita. Lisäksi olemme henkilökohtaisesti yhteydessä valmentajiin, jos asia koskee yksittäisiä urheilijoita, Jonna kertoo.
 |
| Aikuisten tanssimaajoukkue 2025 |
Onko maajoukkuevalmennuksessa tapahtunut muutoksia viime vuosina? Jos on, millaisia?
– Maajoukkuevalmennuksessa on tapahtunut muutoksia viime vuosina usealla osa-alueella. Yksi merkittävä muutos on joukkuekoon vaihteleminen kaudesta toiseen. Suoraan urheilijahaun ollessa päällä ei voida sanoa mikä tulee olemaan esimerkiksi kisaavan kokoonpanon koko, eli montako urheilijaa on kuvioissa. Ja selkeästi trendi on, että joukkuekoko on iso MM-kilpailuissa. Ja tänä vuonna ensimmäistä kertaa koskaan Suomella on 20 tanssijaa kisamatolla, Jonna Ruikka kertoo.
– Fyysisen ja psyykkisen valmennuksen osalta olemme nähneet uusia lähestymistapoja. Fyysisessä valmennuksessa on korostettu maksimikestävyysharjoittelua osana kilpailukunnon kasvatusta ja voimaliikkuvuutta, jotka ovat tärkeitä huipputason tanssijoille. Psyykkisen valmennuksen merkitys on myös kasvanut, sillä urheilijoiden henkinen valmius ja paineensietokyky ovat avainasemassa. Lisäksi sukupolven vaihdos on tuonut maajoukkueeseen paljon uusia, taitavia nuoria tanssijoita, mikä tuo mukanaan raikkaita ideoita ja lisää joukkueen monimuotoisuutta, Jonna jatkaa.
-----
Jäämme innolla seuraamaan, kuinka suomalainen cheertanssi kehittyy ja millaisia saavutuksia nämä lahjakkaat valmentajat ja urheilijat tuovat tullessaan. Seuraa joukkueiden menoa ja kilpailuihin valmistautumista Instagramissa @teamfinlandpom ja @teamfinlandjuniorpom.
Tsemppiä viimeiseen puristukseen maajoukkuekaudella!
