keskiviikko 17. marraskuuta 2021

NL Edustusjoukkueiden esittely - Helmet

NL Blogin edustusjoukkueiden esittelyissä seuran edustusjoukkueet esittelevät itsensä vuorollaan sekä kertovat treenikuulumisiaan kuluneelta syyskaudelta. Marraskuun aikana pääset tutustumaan seuran cheerleading edustusjoukkueisiin. Seuraavaksi esittelyvuorossa ovat Helmet. 

- - -

Helmet on NLC:n junioreiden edustusjoukkue. Joukkue kilpailee SM-tasolla junioreiden level 5-sarjassa. Kaudella 21-22 joukkue koostuu 28 taitavasta ja motivoituneesta urheilijasta. Joukkue uudistui lähes kokonaan kuluvalle kaudelle ja urheilijoita nousi joukkueeseen seuran neljästä eri joukkueesta (Kristalleista, Ametisteista, Safiireista ja Rubiineista). Joukkueessa urheilee vuonna 2006-2008 syntyneitä urheilijoita. 

Viime kesänä Suomen mestaruus -kilpailuissa joukkue palasi mitalisijoille 9 vuoden tauon jälkeen, kun joukkue saavutti kolmannen sijan ja näin ollen pronssia SM-kilpailuissa.

Helmet 2021-2022

Millaista joukkueen toiminta on harrastuskauden aikana?

— Syyskaudella joukkue leireilee kolmesti. Ensimmäinen leiri oli ulkopuolisen valmentajan Sofkan pitämä leiri syyskuun alussa. Leirillä hiottiin pääasiassa stunttitekniikkaa. Lokakuun puolivälissä joukkueella oli koreografialeiri, jossa opeteltiin syksyn kisaohjelman kaikki laskut ja kuviot. Syyskauden viimeinen leiri on marraskuun loppupuolella ja siellä keskitytään ohjelman hiontaan ja viimeistelyyn. 

— Uutta joukkueen harjoituksissa on ulkopuolinen fysiikkavalmentaja Sami Lund LundSportista. Joukkue opettelee Samin johdolla uuden kolmeviikkoisen fysiikkatreenin kuukausittain. Tämän jälkeen urheilijat suorittavat fysiikkatreenin kerran viikossa Iida-valmentajan kanssa. Lisäksi joukkueen mentaalivalmennus jatkuu Mirelle Lundin kanssa. 

— Joukkue kilpailee joulukuussa Oulussa järjestettävissä EM-karsintakilpailuissa. Tämän lisäksi joukkue esiintyy OBB:n pelissä sekä tietysti seuran perinteisessä Joulunäytöksessä!  

Helmet Sofkan pitämällä leirillä syyskuussa.


Millaisista urheilijoista koostuu Helmet 21-22? 

 Joukkueessa on 28 urheilijaa: 7 yläihmistä, 7 takaihmistä ja 14 nostajaa. Joukkue koostuu ahkerista, innokkaista ja monipuolisista urheilijoista. Joukkueen vahvuus on ehdottomasti akrobatia ja sitä tullaan näkemään tällä kaudella ennätysmäärä kilpailuohjelmassa! 

Keitä ovat joukkueen valmentajat? 

— Joukkueen valmentajina toimivat aiemmilta kausilta tutut Iida, Maria ja Laura. Kolmikko on valmentanut yhdessä vuodesta 2016 ensin Safiireja ja vuodesta 2019 alkaen Helmiä. Lisäksi Anna-Katariina eli "AK" on tullut vahvistamaan joukkueen valmennustiimiä lokakuusta alkaen. Kaikki valmentajat ovat kunnianhimoisia ja tekevät paljon työtä joukkueen eteen niin treeneissä kuin vapaa-ajalla. 

— Iida on kannustava valmentaja, joka puskee joukkuetta hyvällä energialla eteenpäin. Maria on kannustava ja monipuolinen valmentaja. Laura on tsemppaava ja rauhallinen valmentaja. AK on iloinen, kaikki huomioon ottava ja tsemppaava valmentaja. 

Joukkueen valmentajat Maria (vas.), Iida (kesk.) ja Laura (oik.)

Anna-Katariina eli AK tuli valmennustiimiin mukaan lokakuussa!

Keitä ovat joukkueen kapteenit? 

— Joukkueen kapteenit ovat Joanna, Aida ja Saana V. Joanna on urheillut Helmissä vuodesta 2019 lähtien ja onkin näin ollen joukkueen konkari. Aida on urheillut Helmissä vuodesta 2020 lähtien ja Saana puolestaan on Helmissä ensimmäistä kauttaan. Tytöt ovat iloisia tsemppaajia ja aina positiivisella asenteella treeneissä. Hienoa on myös se, että joukkue valitsi kapteeniksi sekä vanhoja että uusia helmiurheilijoita. 

Joukkueen kapteenit Joanna (vas.), Aida (kesk.) ja Saana (oik.)

Joukkueen tavoitteet tällä kaudella? 

— Joukkue teki yhteiset tavoitteet heti ensimmäisten treeniviikkojen aikana eri osa-alueille. Tavoitteeksi asetettiin hyvä yhteishenki ja joukkue, jossa kaikki tukee toinen toistaan. Prosessitavoitteisiin kirjattiin muun muassa onnistumiset ohjelman tekniikoissa ja puhtaat ohjelmakierrokset kisaharjoittelun aikana. 

— Joukkue osallistuu syyskaudella EM-karsintakilpailuihin, josta tavoitteena on totta kai edustuspaikka ensi kesän EM-kilpailuihin, jotka järjestetään Ateenassa, Kreikassa. Kevätkaudella joukkue osallistuu kolmiin kilpailuihin ja kauden päätavoite on pysyä SM-mitalikannassa kesäkuun SM-kilpailuissa.      

Mitä ovat joukkueen vahvuudet? 

— Joukkueen vahvuuksia on hyvä joukkuehenki ja yhteistyökyky. Meillä on kasassa energinen ja määrätietoinen joukkue, joka on hitsautunut todella hyvin yhteen lyhyessä ajassa! Jokainen tekee töitä yhteisten tavoitteiden eteen ja treeneissä on avoin ilmapiiri, jossa iloitaan yhdessä onnistumisesta. Lajitekniikoista ehdottomasti joukkueen akrobatiaosaaminen ja pyörivät stuntit.

Mikä on parasta juuri teidän joukkueessa? 

— Joukkueessa parasta on ehdottomasti joukkuekaverit ja valmentajat. Harjoituksissa on aina iloinen meininki ja urheilijat nauttivat toistensa seurasta! Jokaista yksilöä arvostetaan sellaisena kuin on. 

Mitä joukkueelle kuuluu? 

— Syyskausi on lähtenyt käyntiin oikein mukavasti. Elo-syyskuussa keskityttiin level 5 -stunttitekniikkaan, sillä joukkueeseen nousi paljon urheilijoita level 2-4 joukkueista. Tällä hetkellä ohjelmaa treenataan ahkerasti pienemmissä osissa.    

Terveiset NL-perheelle? 

— Tsemppiä treeneihin ja alkavaan kisakauteen. Muistakaa nauttia ja ottaa kaikki irti siitä, että päästään taas pitkästä aikaa esiintymään liveyleisölle! 


Seuraa Helmien kauden kulkua sosiaalisessa mediassa! 

Instagram: @nlpearls 


Mitä tapahtuu? Seuraa kuulumisia:


keskiviikko 10. marraskuuta 2021

NL Edustusjoukkueiden esittely - Safiirit

NL Blogin edustusjoukkueiden esittelyissä seuran edustusjoukkueet esittelevät itsensä vuorollaan sekä kertovat treenikuulumisiaan kuluneelta syyskaudelta. Edustusjoukkueiden esittely aloitetaan cheerleading joukkueilla. Ensimmäisenä esittelyvuorossa ovat Safiirit.  

- - -

Safiirit ovat NLC:n mini-ikäisten edustusjoukkue, joka kilpailee minien level 3-sarjassa. Joukkueessa urheilee tällä hetkellä vuosina 2009-2011 syntyneitä taitavia urheilijoita. Kaudelle 21-22 joukkueeseen siirtyi ennätysmäärä uusia urheilijoita lähes kaikista minien ikäluokan joukkueista. Syyskauden aikana joukkue on hitsautunut tiiviiksi ja tällä hetkellä joukkue valmistautuu syyskauden ensimmäisiin esiintymisiin. 

Safiirien kausi huipentuu joka vuosi minien pääkilpailuihin eli Super-kilpailuihin. Viime keväänä Safiirit voittivat oman sarjansa Super-kilpailuissa. Tämän lisäksi joukkueelta löytyy mitalisijoja eri kilpailuista vuosittain aina vuodesta 2014 asti. 

Safiirit 2021-2022


Millaista joukkueen toiminta on harrastuskauden aikana? 

— Safiirit treenaavat kolmesti viikossa. Treenit koostuvat pääosin lajiharjoittelusta sekä myöhemmin kilpailuohjelman harjoittelusta ja kilpailuihin valmistautumisesta. Treenien lisäksi joukkue leireilee noin kolmesti kaudessa sekä viettää joukkuepäivää 1-2 kertaa kaudessa. Kilpailuihin joukkue osallistuu 3-4 kertaa vuodessa.

— Tällä kaudella joukkueen ensimmäinen leiri oli seuran ulkopuolisen valmentajan Sofkan pitämä ja leirillä joukkue hioi stuntti- ja akrobatiatekniikkaa. Lokakuun puolivälissä joukkue piti koreografialeirin, jossa opeteltiin kisaohjelman laskut ja kuviot. Syyskauden kolmas leiri on marraskuun lopulla ja leirillä kilpailuohjelma hiotaan ja viimeistellään esiintymiskuntoon. 

Kuva joukkuepäivältä syyskauden alusta.

Tekniikkaa hiottiin kuntoon Sofkan leirillä.


Millaisista urheilijoista koostuu Safiirit 21-22? 

— Joukkueessa urheilee parhaillaan 31 urheilijaa. Kaikki Safiireihin valitut urheilijat ovat motivoituneita ja tekevät kovasti töitä joukkueen tavoitteiden eteen. Palo lajia kohtaan näkyy mm. hyvänä tekemisen meininkinä jokaisissa treeneissä. Urheilijat ovat nopeita oppimaan ja joukkue onkin edennyt suuria askeleita treenien alettua. Safiireissa kaikki ovat kavereita keskenään ja urheilijat törmäilevät toisiinsa välillä myös hallin ulkopuolella!  

— Joukkue muodostettiin kesällä 2021 täysin uudelleen, kun seurassa siirrettiin kaksi ikäluokkaa eteenpäin samaan aikaan. Kaikki aikaisemman kauden urheilijat siirtyivät junioreiden ikäluokkaan, joten joukkue valittiin uudelleen uusista nuorista urheilijoista. Jokainen Safiireissa tällä hetkellä urheileva on mukana joukkueessa ensimmäistä kertaa. 

Keitä ovat joukkueen valmentajat? 

— Joukkuetta valmentavat Olga, Essi ja Neppu. Joukkueen valmentajat ovat valmentaneet yhdessä vuodesta 2018 alkaen. Aikaisemmin kolmikko valmensi useamman vuoden mm. minien B-joukkuetta Rubiineja. Valmentajat ovat määrätietoisia ja puskevat joukkuetta eteenpäin hyvällä energialla. He ovat huumorintajuisia, mutta osaavat tarpeen tullen ottaa joukkueesta myös rautaisen otteen. Hauska fakta valmentajista on se, että he ovat tunteneet toisensa jo yläasteelta saakka ja harrastaneet aikoinaan samassa joukkueessa! 

— Joukkueen toiminnassa mukana on lisäksi myös Jojo Riitta! Riitta on joukkueen äitihahmo, jonka saattaa bongata maton reunalta neulomasta. Riitta toimii joukkueessa valmentajien apuna ja viestii mm. aktiivisesti harrastajien kotiväen kanssa. 

Joukkueen valmentajat Essi (vas.), Neppu (kesk.) ja Olga (oik.)

Joukkueenjohtaja eli Jojo Riitta


Keitä ovat joukkueen kapteenit? 

— Tällä kaudella joukkueen kapteenit ovat Ilona (Mini), Emma ja Sanja. Kapteenit ovat iloisia, energisiä ja hyvin omatoimisia tehtävissään. On hienoa, että joukkue äänesti kapteeneiksi yhden kapteenin jokaiselta stunttipaikalta! 

— Ilona eli Mini on yksi joukkueen yläihmisistä ja joukkueen nuorimmista harrastajista. Hän on aina täynnä energiaa ja välittää sitä ympärilleen joukkuekavereille. Mini on sosiaalinen ja puhelias, joten hän tuleekin hyvin toimeen kaikkien kanssa! Emma on yksi joukkueen takaihmisistä. Emma on määrätietoinen ja rauhallinen kapteeni. Erityisen taitava Emma on stunttitekniikassa takaihmisen paikalla. Hänet on tällä kaudella valittu mukaan myös junioreiden edustusjoukkueen Helmien jalokiviakatemiaan. Sanja on yksi nostajista. Sanja on avulias ja ystävällinen kapteeni, joka huomioi jokaisen joukkuekaverin. 

Joukkueen kapteenit Sanja (vas.), Mini (kesk.) ja Emma (oik.)


Joukkueen tavoitteet tällä kaudella? 

— Syyskaudella joukkueen tavoitteena on saavuttaa hyvä yhteishenki. Lisäksi oppia hyvät ja varmat taidot kohti level 3 stuntteja sekä akrobatiaa. Kilpailuissa tavoitteena on tuoda matolle siistiä ja varmaa tekemistä levelin mukaisilla taidoilla.

Mitä ovat joukkueen vahvuudet? 

— Joukkueen vahvuuksia ovat sinnikkyys ja pitkäjänteisyys. Treeneissä taitojen eteen tehdään töitä ja taistellaan, vaikka kaikki ei aina heti onnistuisikaan. Myös vahvaksi hitsautunut yhteishenki on ehdottomasti vahvuus, sillä hyvällä fiiliksellä yhdessä treenaaminen on hauskaa! 

Mikä on parasta juuri teidän joukkueessa? 

— Joukkueen urheilijoiden mukaan parasta Safiireissa on yhteishenki. Meille on syksyn aikana muodostunut sitoutunut ja yhtenäinen joukkue. Treeneissä parasta on hauskanpito yhdessä. 

Mitä joukkueelle kuuluu? 

— Syyskausi on lähtenyt käyntiin mainiosti. Alkukaudesta joukkue keskittyi stunttien ja akrobatian perustekniikan hiontaan ja level 3-taitojen opetteluun. Tällä hetkellä katse on siirretty kilpailuohjelmaan, sillä ensimmäiset kilpailut ja esiintymiset ovatkin jo joulukuun alkupuolella. Syyskaudella joukkue osallistuu Oulussa järjestettäviin Pohjoisen Aluekilpailuihin sekä tietysti seuran Joulunäytökseen! 

Terveiset NL-perheelle? 

— Safiirit toivottavat kivaa syyskautta koko NL-perheelle ja hullusti tsemppiä tuleviin treeneihin sekä kilpailuihin!

Seuraa Safiirien kauden kulkua sosiaalisessa mediassa! 

Instagram: @nlsafiirit 


Mitä tapahtuu? Seuraa kuulumisia:

tiistai 25. toukokuuta 2021

Seuran 5-vuotis strategiakausi on startannut

Mitä pitäisi kehittää? Kuka kehittää? Millaista seuratoiminta on viiden vuoden päästä? Millä keinoin sinne päästään? Seurassa on pidetty viimeisen 1,5 vuoden ajan tulevaisuuskiikareita tiukasti nenällä ja työn tuloksena valmistui tästä vuodesta käynnistynyt seuran uusi 5-vuotis strategiakausi. Luvassa on monenlaista pientä ja suurta kehitystyötä kolmen päävalinnan tiimoilta, jotka ohjaavat seuraa ja seuratoimintaa seuraavien vuosien ajan kohti tavoitteita vuosina 2021-2025.

- - -

Viime vuoden syyskaudella seurassa saatettiin loppuun syksyllä 2019 alkanut strategiatyö. Koronakevät katkaisi hyvin alkaneen suunnittelu- ja ideointityön viime vuonna kevätkauden ajaksi, mutta työn touhuun palattiin jälleen syksyllä 2020, jolloin strategiatyöryhmä arvioi seuran nykyhetkeä ja suuntasi vahvasti katseet tulevaan 5-vuotiskauteen. Strategiatyöryhmä koostui seuran toimihenkilöistä, luottamustoimisen hallinnon edustajista ja valmentajiston edustajista. 

Yhdeksänhenkisessä työryhmässä oli hyvä tekemisen meininki koko prosessin ajan. Työryhmä järjesti syyskaudella kolme intensiivistä strategiapäivää, joiden aikana tarkasteltiin ja tuotiin tähän päivään seuran toiminta-ajatus, arvot ja visio sekä luotiin alkavalle 5-vuotiskaudelle kolme selkeää päävalintaa seuran kehitystyöhön.

Työryhmä kokoontui elo- ja syyskuussa sekä jälleen marraskuussa, jolloin muotoiltiin lopulliset strategiset linjat seuraavalle 5-vuotisjaksolle. Lokakuussa työryhmän jäsenet jalkautuivat seuraan, esittelivät hahmoteltuja päävalintoja ja keräsivät eri toimijaryhmiltä heidän näkemyksiään. Strategiasta pääsivät lausumaan omissa tapaamisissaan kaikki valmentajat ikäluokittain, johtokunta ja aikuisurheilijat. Lopulta kolmeksi päävalinnaksi valikoituivat: 

  • Laadukas valmennus alkutaipaleelta huipulle
  • Yhteisöllinen seuratoiminta kaiken pohjana
  • Hyvät olosuhteet ja tukitoimet tukemassa urheilijan matkaa

Jokaisen päävallinnan alle on koottu myös toimenpiteitä, joilla päävalintoja viedään eteenpäin seuraavan viiden vuoden aikana.

— Olen todella tyytyväinen seuran valitsemiin kolmeen päävalintaan. Kokonaisuudet ovat isoja ja tavoitteet kunnianhinoisia, mutta niin pitää ollakin. Päävalinnoista saatiin tuotettua hyvin meidän seuran näköisiä, iloitsee toiminnanjohtaja Heli Kaskela.



Päävalinta #1: Laadukas valmennus alkutaipaleelta huipulle

Ensimmäisen päävalinnan alle listattiin toimenpiteiksi saada viiden vuoden kuluessa eri osa-alueiden osaajien saaminen saman katon alle sekä kouluttaa ja ohjata valmentajia tavoitteellisesti valmentajapolulla eteenpäin.

Kunnianhimoinen tavoite on koota yhteeneri osa-alueiden ammattilaiset ja kumppanit urheilijan fyysisen hyvinvoinnin tueksi. Strategiaan kirjattiin myös tahtotila laajentaa hyviä tuloksia edustusjoukkueissa jo tähän mennessä tuottanutta mental-valmennusta myös muille, eri ikä- ja taitotasojen joukkueille.

Valmentajien ohjaaminen koulutuspolulla näkyy strategian puitteissa henkilökohtaisen ohjaamisen lisäämisenä jokaiselle valmentajalle hänen valmennusurallaan. Lisäksi tavoitteisiin kirjattiin valmentajarekrytoinnin kehittäminen ja valmentajien suunnitelmallinen ohjaaminen koulutuspolulla eteenpäin, eli voimakas tahtotila kehittää valmentajien koulutustasoa. Valmennuskoordinaattori Iida Parpala on innoissaan strategian askelista valmennuksen kehittämisessä:

— Tavoitteena on, että suurin osa meidän valmentajista on suorittanut lajiliiton valmentajakoulutuksen VK1-tason tai vaihtoehtoisesti valmentajan ammattitutkinnon VATin. Sitä kohti mennään määrätyin askelin tulevina vuosina. Rinta rinnan tavoitteiden kanssa kulkee myös Tähtiseuramerkin saaminen huippu-urheilun osa-alueelle, jossa niinikään valmentajien kouluttautuminen on tärkeä elementti.

— Tämä vuonna meillä on kaksi valmentajaa jo aloittanut opinnot kohti valmentajan ammattitutkintoa ja lisäksi käynnistämme mentorointijärjestelmän suunnittelun. Konkreettisesti tämän osa-alueen askelia näkyy muun muassa myöhemmin syksyllä valmentajien pukukopissa, jonne nostetaan näkyville seuran valmennusfilosofia ja valmentajan polku. Näin ne pysyvät mielessä arjessakin, hymyilee Parpala.


Päävalinta #2: Yhteisöllinen seuratoiminta kaiken pohjana

Toisen päävalinnan ympärille strategiaan rakentui laaja-alaisesti toimenpiteitä ja tavoitteita, joilla seuratoiminnasta saadaan entistäkin vahvempaa ja siihen olisi helppo tulla mukaan yhä useamman seuratyöstä kiinnostuneen jäsenen. Toimenpiteisiin kirjattiin kannustamisen ja kiittämisen kulttuurin vahvistaminen, verkostoitumisen merkitys, erilaisten toimikuntien kartoittaminen ja perustaminen sekä fanikulttuurin luominen.

Kannustamisen ja kiittämisen kulttuuri seurassa on ollut pitkään vakiintunutta ja perinteisesti vuosittain huomionosoituksia on jaettu niin seuratoimijoille, valmentajille kuin harrastajillekin omilla tietyillä palkitsemispaikoillaan vuoden aikana. Tulevina vuosina kiittämisen ja kannustamisen kulttuuria tuodaan entistä näkyvämmäksi.

— Yhtenä tavoitteenamme on myös vapaaehtoistoimijoiden kokoaminen tiiviimmin yhteen ja toimikuntien toiminnan raamittaminen. Lisää tekemisen paikkoja luodaan erilaisten toimikuntien avulla, mutta samalla pidetään pää kylmänä. Toimikuntia ei luoda vain luomisen ilosta, vaan seuralle ominaiseen tapaan pohdimme, analysoimme ja perustamme toimikuntia merkityksellisesti... Sellaisiin tarpeisiin, joihin niitä todella tarvitaan ja joista vapaaehtoiset itsekin innostuvat, valottaa Kaskela.

Listalle nousi myös verkostoitumisen tärkeys. Monipuolinen verkostoituminen ja osaamisen jakaminen nousee toiminnan keskiöön. Tavoitteena on paitsi vahva yhteistyö kunnallisella tasolla ja alueen muiden urheiluseurojen kanssa, myös seuran sisäisen verkostoitumisen tukeminen eri toimijaryhmien välillä. 

Lisäksi mukaan kirjattiin tukitoimet seuran fanikulttuurin vahvistamiseksi seuraavan viiden vuoden aikana. Fanikulttuurin pohtimisen tiimoilta onkin jo heti ensimmäisenä vuonna luvassa kunnon toimintaa, kun seura kutsuu kesäkuussa edustajia eri toimijaryhmistä mukaan NL Fanikulttuuri –workshopiin. Workshopissa pohditaan seuran nykytilaa ja raamitetaan seuraavia askelia yhtenäisen fanikulttuurin luomiseksi.


Päävalinta #3: Hyvät olosuhteet ja tukitoimet tukemassa urheilijan matkaa

Kolmannen päävalinnan alle kirjattiin tahtotila laadukkaiden sisä- ja ulkoharjoittelun olosuhteiden kehittämiseksi sekä muiden tukitoimien kehittäminen siten, että cheerleadingin ja cheertanssin harjoitusolosuhteissa on mahdollista toteuttaa monipuolista harjoittelua.

— Viimeinen päävalinta ei suinkaan ole vähäisin, vaan tarkasti ottaen ehkäpä kaikkein kunnianhimoisin, toteaa Kaskela ja jatkaa,

— Harjoitteluolosuhteiden parantamisen lisäksi mielenkiintoinen haaste on strategiakauden loppupuolelle sijoittuva ulkoharjoittelumahdollisuuksien kartoittaminen oman olosuhteen kylkeen. Tämä tuo aivan uudenlaisen ulottuvuuden myös valmentajien työhön ja urheilijoiden tekemiseen. Lisäksi meillä on haaveena tarjota laajemmin vapaaharjoittelumahdollisuuksia ja toisaalta myös mahdollistaa laajempi oheisharjoittelumahdollisuuksien tarjonta. Ei siis mikään pieni homma ja vaatii rinnalleen laajan suunnitelman myös talouden näkökulmasta. Mutta me ollaan meidän seurassa valmiita etenemään kunnianhimoisesti kohti korkealle asetettuja tavoitteita. Se on meidän tyyli ja niin on aina ollut.

Varsinainen strategian toteutus on vielä alkuvaiheissaan ja raskain työ vasta edessä, mutta hyvässä porukassa homma sujuu. Viiden vuoden aikajanalle sijoitetuissa toimenpiteissä on niin suurempia pidemmän aikavälin kokonaisuuksia kuin pienempiä konkreettisempiakin askelia, jotka näkyvät harrastajalle nopeammin arjessa. Yksi pienemmistä, mutta sitäkin tärkeämmistä, toimenpiteistä on tuoda seuran toiminta-ajatus enemmän näkyviin kaikkien toimijoiden, valmentajien ja harrastajien arkeen. Tämä tapahtuukin vielä ennen kesälomia, kun kesäkuussa hallin käytäville ja seinille nostetaan seuran visio ja arvot näyttävästi kaikkien näkyville. Hieno 5-vuotis strategiakausi odotettavissa!


Seuran strategiasta päivitetään vuosittain tietoja myös seuran nettisivuille strategia-osioon. Pääset sinne tästä linkistä >>

--- 

Mitä tapahtuu? Seuraa kuulumisia:

perjantai 2. huhtikuuta 2021

Joukkuepalkintojen voittamisen salaisuus - Onko sitä?

Marmorit on cheertanssin klassikkojoukkue, joka on suunnattu aikuisten oikeesti aikuisille ja aloitti toimintansa keväällä 2020. Normaaliin tapaan myös Marmoreissa valittiin joukkuepalkintojen saajia menneen vuoden joulukuussa, kuten kaikissa muissakin seuran joukkueissa vuoden päättyessä. Vuoden Joukkuekaveri –palkinnon saaja valitaan joukkueen jäsenten äänestyksellä ja Vuoden Jalokivi –palkinto on joukkueen valmentajien valinta, heidän määrittelemin kriteerein.

Joulukuussa julkistettiin Marmoreissa joukkueen palkintojen voittajat. Vuoden Joukkuekaveriksi ryhmäläiset äänestivät Jaanan ja Vuoden Marmori –palkinnon pokkasi puolestaan Katja. Eipä aikaakaan, kun naiset kertoivat iloisena, että ovat voittaneet vastaavat palkinnot jo aiemmin eri joukkueissa – edellisen kerran noin 20 vuotta sitten! Tämä tieto sai blogitoimituksen liikkeelle ja nyt onkin aika tutustua Jaanaan ja Katjaan paremmin... ja selvittää, onko palkintojen voittamisen taustalla jokin salaisuus? Tai millainen on persoona, joka valitaan joukkueessa kuin joukkueessa vuoden joukkuekaveriksi tai vuoden jalokiveksi?

- - - - 

Jaana on reilu kolmekymppinen, palveluasiantuntijana infra- ja energia-alan asiakaspalveluyhtiössä työskentelevä cheerleader. Cheertanssin lisäksi hän tykkää vapaa-ajalla kalastaa, nikkaroida ja piirtää. Perheeseen odotetaan myös keväällä saapuvaa koiranpentua. Tulossa on Airedalen terrieri, jonka nimeksi tulee ”Koira”.

Jaana on valittu Vuoden Joukkuekaveriksi kahteen otteeseen.

Jaana on alunperin Oulusta kotoisin, mutta ehtinyt käydä jo muuallakin. Lukion jälkeen Jaanalla vierähti pari vuotta vierähti Englannissa ja 8,5 vuotta Jyväskylässä. Paluumuutto Ouluun tapahtui keväällä 2018. Cheerleadingin hän aloitti ensimmäisen kerran 9-vuotiaana minien ikäluokassa.

— Siskoni löysi vuonna 1999 supermarketin roskakorista Northern Lightsin paperisen ilmoituksen, jossa etsittiin uusia harrastajia lajin pariin. Aloitin seuran ainoassa mini-joukkueessa, joka myöhemmin sai nimekseen Sapphires ja jatkoin harrastusta junnuikään asti.  Junnuna olin mukana sekä cheerissä Northern Lights Pearlsissa että junnujen tanssijoukkueessa.

Harrastus vei Jaanan aina kansainvälisille kisalavoille saakka ja hän kilpaili junioreiden tanssijoukkueen kanssa vuoden 2002 EM-kilpailuissa, joista joukkue nappasi pronssia. 

— Aika pian tuon jälkeen jouduin jättämään harrastuksen, mutta kaipuu lajin pariin oli kova. NL-hengessä oltiin mukana ja kisoja ja näytöksiä seurattiin aktiivisesti. Piipahdin vielä hetken Rapakivigraniittien riveissä vuonna 2009, mutta Jyväskylään muutettuani sopivaa joukkuetta siltä suunnalta ei löytynyt ja sitten tulikin pidempi tauko.

Jaanalla ehti vierähtää reilu vuosikymmen ennen kuin hän palasi takaisin lajin pariin. 

— Mietin pitkään takaisin Ouluun muutettuani, että haluaisin aloittaa klassikkojoukkueessa. Cheer-puolelle en uskaltanut tuolloin lähteä... Olin aina ollut yläihminen, joten epäröin, oppisinko uuden stunttipaikan ja riittäisikö kunto. Ajatus oli hautunut jo hetken ja kun Marmorit perustettiin vuonna 2020, palaset loksahtivat paikalleen. Tuossa vaiheessa ei tarvinnut enää miettiä, että haenko mukaan! Super-Marsujen kanssa olen tanssinut siis joukkueen perustamisesta lähtien.

Jaana sai ensimmäisen kerran Vuoden Joukkuekaveri –palkinnon mineissä vuonna 2001 ja heti perään lähes 20 vuoden päästä Marmorit äänestivät Jaanan Vuoden Joukkuekaveriksi viime vuonna uudelleen. Jaanan aurinkoinen persoona huomioonottaen tämä ei varmasti ole sattumaa, että hyvän joukkuekaverin palkinto hakeutuu samalle henkilölle usein... mutta onko palkintojen pokkaamiseen jotakin salaisuutta?

— Veikkaisin, että positiivisella asenteella sekä muiden huomioon ottamisella ja avoimuudella pääsee pitkälle. Tämän palkinnon olisi voinut antaa kenelle tahansa Marmoreista, joten oli suuri kunnia saada se viime vuonna! Salaisuus on varmaan se, että jää jostain syystä mieleen ja tulee mieleen silloin kun on aika äänestää, nauraa Jaana.

Vasemmalla joukkuekaveri vuodelta 2020 ja oikealla vuodelta 2001.

Jaanan mielestä hyvä joukkuepelaaja tukee ja tsemppaa joukkuekavereita. Hyvä ominaisuus on lisäksi se, että ottaa avoimesti vastaan uudet haasteet ja nostattaa we can do it –henkeä. 

— Hyvä joukkuepelaaja osaa asettua myös muiden kenkiin. Mielestäni yksi tärkeimmistä ominaisuuksista onkin se, että osaa iloita myös muiden onnistumisista, Jaana summaa.

Parasta lajissa on Jaanan mukaan monipuolisuus sekä loistava joukkue- ja seurahenki. Cheerleadingissä hienoa on, että vaikka se onkin joukkuelaji, voi jokainen asettaa itselleen myös pienempiä henkilökohtaisia tavoitteita, joita kohti tähdätä. Harjoittelu tuottaa tulosta ja suuria onnistumisen tunteita.

— Northern Lights seurana antaa hyvän ja turvallisen startin lajin parissa aloitteleville. Lajia pääsee näin kokeilemaan aloittelevien joukkueissa ja oman kehittymisensä ja halukkuutensa mukaan on mahdollista edetä. Jos siis vähänkään on sellainen olo, että kiinnostaisi tutustua, niin kannattaa ehdottomasti lähteä mukaan. Cheerleading on sellainen laji, että se kyllä vie mennessään jos on viedäkseen! 

NL Minit vuodelta 2001. Löydätkö kuvasta Jaanan? Entä bongaatko muita tuttuja? (Vihje: Ainakin voit löytää kuvasta nykyisen Timanttien valmentajan Niinan)


- - -

Katja puolestaan on nelikymppinen cheertanssija Marmoreista, jossa on hän on ollut mukana joukkueen perustamisesta lähtien. Lisäksi energinen Katja on mukana seuratoiminnassa johtokunnan jäsenenä, tapahtumavastaavan roolissa.

Katja aloitti cheerleadingin ensimmäisen kerran 16-vuotiaana, 1990-luvun puolivälissä. Myöhemmin hän toimi seurassa myös valmentajana seuraan perustetussa ensimmäisessä minijoukkueessa ja alkeisjoukkueissa.

— Koulun ilmoitustaululla oli kiinnostavan näköinen paperiesite, jossa haettiin harrastajia uuteen perustettavaan cheerleading-joukkueeseen ja siitä se sitten lähti. Menin siis mukaan ensimmäiseen Northern Lightsiin perustettuun juniorijoukkueeseen ja myöhemmin etenin sitten seniorijoukkueeseen, kertoo Katja ja jatkaa,

— Tuohon aikaan ei ollut käytössä vielä muita nimityksiä joukkueille kuin minit, juniorit, seniorit ja alkeisryhmä. Ja koska joukkueita ja harrastajia oli tuohon aikaan huomattavasti vähemmän, ei joukkueita oltu eritelty vielä cheerleadingiin ja cheertansiin erikseen, vaan samalla joukkueella osallistuimme sekä cheer- että tanssisarjaan.

Kuvassa Katja kannustamassa NL:n jenkkifutispelissa vuonna 1997. Vuoden Seniori -pokaalin hän sai vuonna 1998.

Viime vuonna seuran toiminnassa olleet entiset harrastajaystävät vinkkasivat Katjalle uuden cheertanssijoukkueen perustamisesta ja hän innostui heti asiasta. Edellisen kerran Katja on ollut harrastajana mukana nuoruusvuosien jälkeen aikuisten cheer-joukkueessa Rapakivigraniiteissa aina siihen saakka, kun joukkueen toiminta lakkasi vuonna 2015 eli cheerleading on pysynyt enemmän ja vähemmän elämässä mukana myös aikuisiällä.

Katja on napsinut joukkuekaveri-palkintoja muutamat Rapakivigraniiteissa vuosina 2011 ja 2014. Hänen ensimmäinen palkintonsa on kuitenkin Vuoden Seniori –palkinto vuodelta 1998, joka vastaa siis nykyistä Vuoden Jalokivi –palkintoa (silloinen ”Vuoden Timantti” vuonna 1998).  Sellainen napsahti Katjalle jo toistamiseen viime vuonna, Vuoden Marmori –palkinnon muodossa. Palkintojen väliin mahtuu reilut parikymmentä vuotta, mutta lienee paikallaan kysyä Katjan arvio miksi hän luulee, että palkinnot osuvat hänelle?  

—  No heti alkuun pitää sanoa, että meidän joukkueesta kyllä jokainen oli Vuoden Marmori, itsensä ylittäjä ja joukkuehengen luoja. Ehkä valinta osui kohdalle sillä, että näkyvää kehitystä tapahtui kauden aikana ja aina kyllä olin 100% mukana tekemisessä, positiivisella asenteella, tuumii Katja.

Katjan mukaan hyvä joukkuepelaaja on sellainen, joka kannustaa muita ja iloitsee muiden onnistumisista. Hän tuo joukkueeseen positiivista energiaa ja on osaltaan luomassa joukkueen yhteishenkeä. Mutta missä piilee salaisuus, kun joku valitaan useasti Vuoden Senioriksi tai Vuoden Marmoriksi valmentajien valitsemana?

—  Ei kai siinä mitään salaisuutta piile. Pitää olla sitoutunut joukkueeseen ja tekemiseen, joukkueen yhteisiin tavoitteisiin. Ja tekemisen pitää olla sellaista, että siitä nauttii yhdessä joukkueen kanssa, summaa Katja.

Kuvassa nykyhetken Katja Marmoreiden edustuspaidassa ja viime joulukuussa pokattu Vuoden Marmori -voittopysti.

Katjan mielestä parasta lajissa on sen monipuolisuus, tietyntyyppinen räjähtävyys ja joukkuehenki usein yli joukkuerajojen. Lajin parissa on mahdollisuus harjoittaa muun muassa lihasvoimaa, kehonhallintaa, akrobatiaa, tanssillisuutta, äänenkäyttöä, esiintymistä ja joukkueessa toimimista. Polku on luotu harrastetasosta aina korkeimmalle kilpatasolle saakka, mitä Katja pitää hyvänä asiana.

—  Tässä on harrastus, jossa jokaisella on mahdollisuus loistaa oman elämänsä tähtenä. Monipuolisempaa urheilulajia saa kyllä hakemalla hakea ja tämän lajin pariin on kaikki tervetulleita. Hauska yhdessä tekeminen ja itsensä haastaminen positiivisessa mielessä on tämän lajin juttu!

Lajista kiinnostuneita aikuisten oikeesti aikuisia Jaana ja Katja rohkaisevat yhdessä myös mukaan kokeilemaan cheerleadingin harrastamista klassikkojoukkueessa:

— Rohkeasti vaan! Unohda ennakkoluulot ja hyppää mukaan harrastukseen, josta et enää pääse irti. Lajitaustaa ei tarvitse olla, vaan riittää että on heittäytymiskykyä ja uskallusta kokeilla uusia asioita.  Ainakin meillä Marmoreissa on letkeä, hyvä tekemisen meininki ja pieni pilke silmäkulmassa, joten voit tulla juuri sellaisena kuin olet! 

--- 


Mitä tapahtuu? Seuraa kuulumisia:

 

- NLC nettisivut: cheer.northernlights.fi

- Facebook: www.facebook.com/nlcheer

- Instagram: @northernlightscheerleading


perjantai 19. maaliskuuta 2021

Avaimet menestykselle - kilpaurheilun ja opiskelun yhdistäminen (Osa 2)

Tavoitteellinen kilpaurheilu ja opiskelu - onko näiden kahden yhdistäminen mahdollista? Ehdottomasti kyllä! Kilpaurheilun ja opiskelun yhdistäminen voi aluksi kuulostaa haastavalta. Toki omia haasteitaan se tuokin, mutta myös hyviä puolia on suuri määrä. Tavoitteellisuus, paineensietokyky ja periksiantamattomuus ovat vain esimerkkejä urheilijan perusvahvuuksta, joita myös opiskelussa ja työelämässä tarvitaan. Tavoitteellinen urheilu opettaa ja antaa avaimia menestymiselle myös urheilun ulkopuolella, kilpaurheilukokemuksesta on siis suuresti hyötyä.

Maaliskuun puolivälissä aukesi korkeakoulujen yhteishaku ja opiskelun sekä tavoitteellisen kilpaurheilun yhdistäminen on nyt monella nuorella ajankohtaisena mielessä. Tässä kaksiosaisessa blogitekstissä pääset lukemaan omakohtaisia menestystarinoita, kokemuksia ja vinkkejä aiheeseen liittyen cheertanssin naisten edustusjoukkueen Ladies Dance Teamin urheilijoilta. Tämän viimeisen osan urheilijoista jopa kaksi muutti toiselta paikkakunnalta Ouluun unelmiensa opiskelupaikan perässä.


- - - - - - - -

 

23-vuotias Emmi Pälvilä lähti vuonna 2006 kokeilemaan cheerleadingia, kun hänen äitinsä oli lehtijutun nähtyään vinkannut lajista. Kokeilu tuotti tulosta, sillä saman harrastuksen parissa hän jatkaa yhä edelleen.

 

Emmi aloitti lajin cheer-puolella minien edustusjoukkueessa Safiireissa ja siirtyi juniori-ikäisenä edustusjoukkueisiin niin cheerleadingissa kuin cheertanssissakin. Kaikki kolme juniorivuotta hän harrasti sekä Helmissä että Junior Dance Teamissa samaan aikaan hyvällä menestyksellä. Aikuisiin siirryttäessä treenimäärä lisääntyi ja valinta oli tehtävä lajien välillä. Aluksi valinta oli cheerleading, sillä Emmi pääsi naisten edustusjoukkueeseen Timantteihin. Myöhemmin hän kuitenkin vaihtoi takaisin tanssipuolelle ja siellä hän tanssii edelleen naisten edustusjoukkueessa Ladies Dance Teamissa ja HipHop Crew:ssa. Vuosina 2018-2019 Emmi valittiin mukaan Suomen tanssimaajoukkueeseen edustamaan Suomea MM-kilpailuissa Orlandossa. 


Vuodesta 2014 alkaen Emmi on toiminut valmentajana ja valmennusura on jatkunut tähän päivään saakka. Tällä hetkellä Emmi valmentaa junnutanssin edustusjoukkuetta Junior Dance Teamia ja uutta tanssin klassikkojoukkuetta Marmoreita. Vuonna 2020 Emmi palkittiin seuran vuoden valmentajana.

 

Emmi opiskelee parhaillaan toista vuotta Oulun ammattikorkeakoulussa liiketaloutta ja suuntautuu pääosin myynnin ja markkinoinnin opintoihin. Urheilun ja koulun yhdistäminen alkoi Emmin kohdalla jo ala-asteen ensimmäisellä luokalla, kun hän vielä harrasti taitoluistelua. Kolmannella luokalla taitoluistelu vaihtui kuitenkin cheerleadingiin ja laji on siitä asti kulkenut mukana myös läpi yläasteen ja lukion.

 

—  Matkalla hallille pyrin aina rentoutumaan ja kuuntelen musiikkia tai podcasteja, jotta saan ajatukset muualle koulujutuista. Iltaisin otan aikaa itselleni ennen nukkumaanmenoa ja esimerkiksi katson jotakin sarjaa, jotta stressitila ei jäisi päälle nukahtaessa.

 

Emmi kokee, että suurimpia haasteita tavoitteellisen urheilun ja opiskelun yhdistämisessä ovat olleet ajankäyttö ja aikatauluttaminen. Nämä kaksi vaikuttavat suoraan fyysiseen ja psyykkiseen jaksamiseen. Aikatauluttamisen sekä aikataulussa pysymisen hän kertoo oppineensa kantapään kautta. Aikaisemmin hän oli koulun suhteen huoleton ja luotti siihen, että koulu menee omalla painollaan eteenpäin. Mitä tavoitteellisemmaksi urheilu-ura menee ja samalla opiskelun taso muuttuu haastavammaksi, on arkea pitänyt aikatauluttaa enemmän ja huomioida myös riittävä aika palautumiselle.

 

— Kun oppii hyväksymään, että pienet taistelut kuuluvat urheilevan opiskelijan arkeen, niin lopulta ne ottelut kääntyvät voitoksi ja oli lopputulos mikä tahansa, aina oppii ihan älyttömästi lisää itsestä ja tavoista toimia. Lisäksi saa ainutlaatuisia kokemuksia ja saavutuksia, joita pystyy hyödyntämään tulevaisuudessa.

 

Paras ratkaisu aikatauluttamisessa on Emmille ollut kalenterin ja tehtävälistan käyttö, jonne hän viikoittain lisää pakolliset menot ja tehtävät. Kalenteriin hän merkkaa aina ensin urheiluun liittyvät tärkeät päivämäärät kuten kisat ja leirit, niin pitkälle eteenpäin kuin mahdollista. Koulujutut lisätään sen jälkeen mukaan vähän lyhyemmälle aikavälille. Vakiopohjana kalenterin täyttämisessä toimii siis urheiluun ja valmentamiseen liittyvät menot. Opiskeluun liittyvät tehtävät ja muut menot ripotellaan niiden ympärille tasaisesti. Emmi pyrkii pitämään vähintään yhden kokonaisen vapaapäivän kerran viikossa. Tehtävälista toimii hänen mukaansa parhaiten sellaisina viikkoina, kun on paljon tärkeitä ja pieniä tehtäviä, joilla on lyhyet takaraja-päivämäärät. Selkeintä on listata tehtävät allekkain ja pyyhkiä sitä mukaan pois, kun ne on tehty. Asioiden kuittaaminen tehdyksi on Emmin mukaan konkreettinen motivoiva tekijä ja näin asiat saa hoidettua nopeammalla tahdilla.

 

Emmin mukaan opinnoissa ja tavoitteellisessa urheilussa voi menestyä samanaikaisesti. Ratkaisevaa näiden tekijöiden yhdistämisessä ja siinä onnistumisessa on hänen mielestään itselle sopivan arkirytmin ja rutiinin löytäminen. On hyvä oppia hyväksymään se, että välillä tulee rankempia viikkoja jolloin todennäköisesti stressitaso nousee ja vapaa-aika on minimissä. Niiden ohella tulee kuitenkin myös kevyempiä viikkoja ja niitä oppii arvostamaan. Tärkeää on löytää itselle sopivat keinot ja tavat saada eri elementit toimimaan keskenään, välillä se vaatii eri tapojen kokeilemista. Emmi kertoo, että ehdoton ratkaisu jaksamisen ja menestymisen kannalta on armollisuus itseä kohtaan ja lupa joustaa, jos tarve vaatii:

 

— Se ei ole ollut mikään itsestäänselvyys kaltaiselleni perfektionistille, mutta on ollut helpottavaa oppia hyväksymään jaksamisen rajat. Yleensä parhaita tuloksia tulee, kun kuuntelee omaa kroppaa ja mieltä... ja toimii sen mukaan.

 

Urheilu on Emmin sanoin opettanut häntä kaikilla elämän osa-alueilla. Urheilun myötä hän kokee saaneensa itsevarmuutta, rohkeutta tavoitella korkealle ja uskoa omiin kykyihinsä myös opiskelujen saralla. Hän kertoo, että on oppinut käsittelemään pettymyksiä ja kääntämään ne myöhemmin voimavaraksi, sekä oppinut olemaan armollisempi itselleen. Kaikessa ei aina voi onnistua. Joukkuelajit opettavat, että kaikesta ei tarvitse myöskään selvitä yksin. Urheilussa valmentajista ja joukkuekavereista saa tukea eri tilanteissa, mutta niin myös opiskelussa voi turvautua koulukavereihin ja opettajiin. Kilpaurheilu opettaa käsittelemään jännitystä, mikä on konkreettisesti auttanut Emmiä opiskelujen aikana esimerkiksi esiintymistilanteissa olemaan rento oma itsensä.

 

— Jokainen pystyy saavuttamaan ihan mitä vaan, jos vain antaa itselleen luvan ja mahdollisuuden lähteä tavoittelemaan rohkeasti unelmiaan kohti.


Emmi ammattikorkeakoulun opiskelijahaalareissa (vas) ja edustamassa Suomea MM-kilpailuissa naisten tanssimaajoukkueessa vuosina 2018-2019.

 

Iisalmesta kotoisin oleva 23-vuotias Mia Karppinen muutti Ouluun opiskelupaikan perässä 2,5 vuotta sitten. Ouluun muutettuaan Mia päätti aloittaa täysi uuden lajin, cheertanssin, sillä hän oli kuullut tasokkaasta kaupungin cheertanssi-joukkueesta. Aikaisempaa taustaa löytyi kilpavoimistelun parista, mutta muuton jälkeen cheertanssi vei Mian sydämen välittömästi! Nyt hän tanssii cheertanssin naisten edustusjoukkueessa Ladies Dance Teamissa sekä HipHop Crew:ssa.

 

Mia opiskelee kolmatta vuotta Oulun Yliopistossa luokanopettajaksi ja kandin kirjoittaminen on hänellä edessä tänä keväänä. Opinnot koostuvat luennoista sekä pienryhmäopetuksesta. Näiden lisäksi on myös omalla ajalla tehtäviä ryhmätöitä, tenttejä ja esseitä, joita hän jää yleensä koulun jälkeen tekemään.

 

— Olen aikatauluttanut aina elämääni niin, että sellaisina päivinä kun on paljon kaikkea, pyrin tekemään tehokkaasti mahdollisimman paljon, jotta treenivapaat illat voisi pyhittää sitten ystäville ja levolle.

 

Yläasteen alusta asti tähän päivään saakka Mia kertoo yhdistäneensä tavoitteellista urheilua koulun kanssa. Tämän vuoksi hän on jo nuorena tottunut arkielämässään tekemään paljon, eikä koe kovan urheilun ja opiskelun yhdistämisen aiheuttavan liikaa haasteita. Kilpaurheilijalla arki saattaa tosin välillä olla kiireistä, ja tällöin vapaa-aikaa on vähemmän. Koulu ja urheiluharrastus vievät molemmat aikaa, ja molempiin Mia haluaa panostaa, joten päivät on aikataulutettava. Mia mainitsee, että aikataulutuksessa painoarvo kannattaa olla niissä asioissa, jotka vievät eniten aikaa.

 

— Mun mielestä urheilun ja koulun lisäksi tärkeää on myös vastapainona ottaa aikaa ystäville ja omille jutuille, jotta jaksaa sitten taas treenata ja opiskella täysillä!

 

Mia pyrkii tekemään kouluhommansa aina tehokkaasti. Silloin kun on opiskelun aika, niin silloin myös opiskellaan eikä esimerkiksi selailla puhelinta. Vastapainona tälle, silloin kun on vapaapäivä, niin silloin myös pidetään päivä täysin vapaana. Etukäteen ei kannata turhaa stressata, jos tuleva seuraava päivä on kiireinen.

 

Urheiluharrastuksen kautta Mia on saanut paljon hyviä avaimia myös opiskeluelämään. Urheilun kautta oppii paljon asenteesta, motivaatiosta ja jaksamisesta. Joukkueurheilu on opettanut myös sosiaalisuutta sekä paineensietokykyä. Kaikista näistä piirteistä on suuresti apua urheilun lisäksi myös muilla elämän osa-alueilla. Kunnianhimoisuus on Mian mukaan pääosin urheilun kautta opittua ja se näkyy hänen elämässään kaikessa, mihin hän ryhtyy.

 

— Keskity aina täysillä just siihen mitä sillä hetkellä oot tekemässä, oli se sitten treenit, koulu tai ystävät, äläkä stressaa muista asioista silloin!


Mia SM-kilpailuissa Ladies Dance Teamin kanssa vuonna 2019, jolloin joukkue sijoittui hopealle. Oikealla kuvassa Mia treenaamassa. 


Eevi Leino on 23-vuotias entinen helsinkiläinen, joka muutti Ouluun opintojen perässä vuonna 2018. Cheertanssin Eevi aloitti yläasteen seitsemännellä luokalla helsinkiläisessä kilpacheerleadingseurassa HAC:ssa ja eteni siellä aina junioreiden edustusjoukkueeseen ja sieltä aikuisiin asti. Helsingissä ollessaan Eevi aloitti oman harrastuksensa ohella myös valmennuksen ja valmensi HAC:n minien tanssiedustusjoukkuetta Exoticia yhteensä viisi vuotta. Ouluun muutettuaan Eevi jatkoi tanssimista Ladies Dance Teamissa sekä HipHop Crew:ssa. Myös valmennuksen pariin hän palasi hetken tauon jälkeen ja valmentaa edelleen cheertanssin naisten B-joukkuetta Selestiinejä.

 

— Harrastin pienestä asti erilaisia tanssilajeja, mutta kaipasin jotain tavoitteellisempaa, urheilullisempaa ja joukkueessa urheilua. Cheertanssi täytti kaikki boksit ja kokeilun jälkeen muut tanssilajit jäivät ja cheertanssi vei mennessään!

 

Eevi opiskelee parhaillaan Oulun yliopistossa arkkitehtuuria kolmatta vuotta. Opiskelupaikka oli Eeville unelmien täyttymys ja opiskelupaikan hän nappasi itselleen toisella hakukerralla. Eevi valmistui Töölön yhteiskoulun lukiosta vuonna 2016, jonka jälkeen hän aloitti hakemisen yliopistoon. Lukion jälkeiset kaksi välivuotta hän kävi töissä ja opiskeli valmennuskurssilla yliopistoon päästäkseen.

 

— Olen tosi tyytyväinen, että päädyin Ouluun, koska tää on kiva paikka ja pääsin kunnolla itsenäistymään muuttamalla toiselle puolelle Suomea!

 

Koko lukioajan Eevi harrasti cheertanssia edustusjoukkueessa, valmensi ja toimi samalla minijoukkueiden joukkueenjohtajana. Lukiossa hän kertoo valinneensa itselleen aineita, jotka olivat hänelle helppoja, eivätkä vaatineet niin paljoa työtä koulun ulkopuolella. Lukioaikoina Eevillä oli paljon tehtävää harrastuksen parissa, joten hän kertoo panostaneensa koulussa oppituntien aikana opiskeluun. Näin opiskeluun ei tarvinnut käyttää niin paljoa aikaa enää koulun jälkeen.

 

Yliopistossa opiskelua Eevi kuvailee itsenäiseksi,. Useimmiten päivät pystyy suunnittelemaan itse niin, että kerkeää hyvin illaksi treeneihin. Aikataulutusta helpottaa, kun koululla pystyy lounaan lisäksi syömään myös päivällisen ennen treeneihin lähtöä. Näin säästyy paljon aikaa ja vaivaa viikkotasolla. Pakollisen ja ohjatun opetuksen ulkopuolella hän pyrkii aina tekemään koulutöitä tehokkaasti eteenpäin, jotta iltaisin treenien jälkeen voi rentoutua. Eevin mukaan on tärkeä asennoitua niin, etteivät treenipäivät ole koulun kannalta niitä kaikista tehokkaimpia päiviä. Työt saa samaan tapaan tehtyä, kun uhraa treenivapaista päivistä vähän vapaa-aikaa opiskelulle. Myös vapaa-aikaa on kuitenkin tärkeä pitää ja myös sille jää riittävästi aikaa. Selestiinejä Eevi valmentaa kahdesti viikossa ja valmennukset osuvat hyvin aikatauluun omien treenien lomassa. Treenien suunnittelu ja muut valmennusasiat hän sanoo hoitavansa, kun tarvitsee taukoa opiskelusta.

 

Haasteellisinta opiskelun ja tavoitteellisen treenaamisen yhdistämisessä on Eevin mukaan oman aikataulun joustavuus ja siitä aiheutuva stressi. Hän opiskelee alalla, jolla työ on luovaa ja prosessit voivat viedä arvioitua enemmän aikaa. Joskus käy niin, ettei kaikkea suunniteltua saa tehdyksi ajoissa ja tämä saattaa aiheuttaa välillä pientä ahdistusta. Tämän haasteen ratkaisuun Eevi kokee parhaimmaksi oman aikataulunsa joustavaksi suunnittelemisen ja tietynlaisen rentouden. Helpommat ja varmasti etenevät hommat kannattaa aikatauluttaa treenipäiville, jottei sinne kasaannu painetta ajan loppumisesta, Vaativammat jutut aikataulutetaan treenivapaille. Tärkeää on sopiva suhde armollisuutta ja tiukkuutta aikataulussa, sekä oman kehon ja mielen kuuntelu. Asiat kannattaa aina aloittaa ajoissa, jotta tarvittaessa voi pitää taukoja.

 

Eevi uskoo, että urheilussa ja opiskelussa voi menestyä hyvin samaan aikaan. Tärkein tekijä on hänen mielestään se, että osaa keskittyä pelkästään siihen mitä parhaillaan tekee. Urheilussa työ tehdään suurimmaksi osaksi treeneissä, joten kunhan treenien ulkopuolella pitää huolta normaaleista terveellisistä elämäntavoista ja osaa koulun jälkeen nollata pään ja keskittyä treeneihin, pystyy varmasti omiin parhaisiin suorituksiinsa. Uni on myös todella tärkeää pitää riittävänä, sillä sen puute laskee koulutyön tehoja ja sen kautta lisää stressiä.

 

— Treeneissä kun heittää aivot narikkaan, voi ajatukset muhia päässä ja selkeytyä huomattavasti kunnon hikitreenin jälkeen.

 

Urheilusta on ollut valtavasti hyötyä myös Eevin opiskeluelämään. Hän kokee, että kova urheilu vähentää stressin määrää, tuottaa iloa ja yleistä pystyvyyden tunnetta. Treeneissä esiintymistä harjoitellaan paljon ja se nostaa itsevarmuutta. Ihanat joukkuekaverit tuottavat puhdasta hyvää mieltä päiviin.

 

— Muista tehdä joka päivä jotain kivaa mistä nautit. Tavoittele rohkeasti omia unelmia ja tee töitä niiden eteen, se palkitsee ihan varmasti!

 

Vasemmalla Eevi yliopiston opiskelijahaalareissa ja oikealla SM-kilpailuissa Ladies Dance Teamin kanssa vuonna 2019, jolloin joukkue sijoittui menestyksekkäästi hopealle. 


--- 


Mitä tapahtuu? Seuraa kuulumisia:

 

- NLC nettisivut: cheer.northernlights.fi

- Facebook: www.facebook.com/nlcheer

- Instagram: @northernlightscheerleading


tiistai 2. maaliskuuta 2021

Avaimet menestykselle - kilpaurheilun ja opiskelun yhdistäminen (Osa 1)

Tavoitteellinen kilpaurheilu ja opiskelu - onko näiden kahden yhdistäminen mahdollista? Ehdottomasti kyllä! Kilpaurheilun ja opiskelun yhdistäminen voi aluksi kuulostaa haastavalta. Toki omia haasteitaan se tuokin, mutta myös hyviä puolia on suuri määrä. Tavoitteellisuus, paineensietokyky sekä periksiantamattomuus ovat vain esimerkkejä urheilijan perusvahvuuksista, joita myös opiskelussa ja työelämässä tarvitaan. Tavoitteellinen urheilu opettaa ja antaa avaimia menestymiselle myös urheilun ulkopuolella. Kilpaurheilukokemuksesta on siis suuresti hyötyä. 
 
SM-tason kilpaurheilija saattaa viettää treenihallilla kolmesta neljään päivää viikossa harjoituksissa koulun jälkeen, joskus jopa enemmänkin. Opiskelu ja urheilu yhdistelmänä täyttävät päivät usein aamusta iltaan. Jokainen tarvitsee kuitenkin myös vapaa-aikaa palautumiselle sekä ystäville. Tässä kaksiosaisessa blogitekstissä pääset kuulemaan omakohtaisia kokemuksia sekä vinkkejä cheertanssin naisten edustusjoukkueen Ladies Dance Teamin urheilijoilta.

- - - - - - - -
  
20-vuotias Jenni Haanpää aloitti cheerleadingin ja cheertanssin jo ala-asteikäisenä mineissä vuonna 2012. Cheerleading -puolella Jenni eteni Spinelleistä junioreiden edustusjoukkueeseen Helmiin asti. Tanssipuolella hän eteni Zirkoneista junioreiden edustusjoukkueeseen Junior Dance Teamiin ja edelleen naisten edustusjoukkueeseen Ladies Dance Teamiin, jossa hän tanssii edelleen. Lisäksi Jenni on mukana myös HipHop Crew:ssa.
 
Minulla on oikeastaan aina kulkenut koulu ja urheilu käsikädessä, koska molemmat ovat olleet tärkeitä ja olen aina halunnut pärjätä kummassakin.
 
Urheilun ohella Jenni opiskelee parhaillaan Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa toista vuotta. Opinnot yliopistossa hän aloitti suoraan lukion jälkeen kirjoitettuaan ylioppilaaksi Kastellin urheilulukiosta.
 
Jennin mukaan haastavinta urheilun ja opiskelun yhdistämisessä on ollut vapaa-ajan löytäminen sekä arjen aikatauluttaminen. Lukiossa oppilaat voivat valita kurssit itse ja luoda itselleen sopivan lukujärjestyksen. Jenni kertoo, että tästä oli lukioaikoina suuresti apua, sillä hän kevensi lukujärjestystään kilpailukausille ja otti enemmän kursseja peruskuntokaudelle. Myös yliopistossa opiskelu on ollut melko vapaata ja päivät on voinut aikatauluttaa itse. Opiskelua on välillä voinut suorittaa jopa itsenäisesti. Joskus kuitenkin käy niin, että luennot ja treenit menevät oikeasti päällekkäin. Tällöin jommasta kummasta on vain joustettava. Jennin mielestä on tärkeää hyödyntää opiskeluun käytettävä aika tehokkaasti. Takarajojen asettaminen itselleen koulutehtävien suhteen on ollut hyvä keino saada asiat tehtyä.
 
Joukkueurheilussa urheilija joutuu olemaan tekemisissä useiden erilaisten ihmisten kanssa, myös stressaavissakin tilanteissa. Tämä auttaa Jennin mukaan sosiaalisuuden sekä ryhmätyöskentelytaitojen kehittymisessä. Kilpaurheilun kautta kehittyvät myös paineen- ja stressinsietokyky, joista on hyötyä opinnoissa. Urheilu opettaa käsittelemään vastoinkäymisiä ja epäonnistumisia paremmin, sillä treeneissä niitä sattuu vähän väliä. Vastoinkäymisistä opitaan ja yritetään uudestaan, eikä luovuteta! Vapaa-aikaakin löytyy, kun arjen aikatauluttaa mahdollisimman hyvin.
 
Mä oon itse pitänyt lauantait ihan puhtaasti vapaana kaikesta. Myös itselleen ja palautumiselle tulee varata riittävästi aikaa. Kaikesta selviää, kunhan pitää tavoitteet mielessä niin urheilun kuin opiskelujenkin suhteen!


Vasemmalla Jenni yliopiston opiskelijahaalareissa ja oikealla Junior Dance Teamin kanssa SM-kilpailuissa vuonna 2016. 

  
Kastellin urheilulukiossa toista vuotta opiskeleva Matilda Raappana on harrastanut cheertanssia yhteensä 7 vuotta. Lajin Matilda aloitti vuonna 2014 minien tanssijoukkueessa Zirkoneissa ja siirtyi myöhemmin junioreiden edustusjoukkueeseen Junior Dance Teamiin. Tällä hetkellä hän tanssii naisten edustusjoukkueessa Ladies Dance Teamissa. Vuonna 2020 Matilda oli mukana seurajoukkueessa harrastamisen lisäksi myös cheertanssin naisten maajoukkueessa.
 
Aika ei aina yksinkertaisesti riitä kaikelle, vaikka arjen aikatauluttaisikin hyvin.
 
Monesti koulua käyvän kilpaurheilijan on osattava tehdä kompromisseja ja laitettava asioita tärkeysjärjestykseen. Onneksi lähes kaikki on neuvoteltavissa opettajien ja valmentajien kanssa, Matilda kertoo. Yleensä niin opettajat kuin valmentajatkin pystyvät hyvän syyn vuoksi joustamaan poikkeuksellisissa tilanteissa. Lukiossa oppilailla on välillä oppituntien välissä hyppytunteja, jotka Matilda sanoo käyttävänsä hyödyksi tekemällä kotitehtäviä. Näin koulutehtäviä ei jää niin paljoa enää kotiin tehtäväksi. Jos läksyjä jää kotiin tehtäväksi, pyrkii hän tekemään ne ennen treeneihin lähtöä, jotta ilta jää täysin vapaaksi ja treenien jälkeen voi keskittyä vain nukkumaan menoon. Näin jaksaa jälleen seuraavana aamuna herätä kouluun! Jos treeneihin pitää lähteä suoraan koulusta, täytyy mukana olla riittävät eväät, jotka syödään matkalla treeneihin.
 
On osattava tehdä päätös, käyttääkö koulun jälkeen kaksi tuntia puhelimen selaamiseen vai koulutehtävien tekemiseen.
 
Matildan mukaan avain koulussa ja tavoitteellisessa urheilussa menestymiselle on aikataulutus sekä tietynlainen itsekuri käytettävissä olevan ajan hyödyllisen käytön suhteen. Vaikka aikataulutus on tärkeää, ei kuitenkaan pidä olla liian ankara itselleen. Välillä pitää olla välipäiviä, jolloin opiskelun ja urheilun voi unohtaa kokonaan. On hyvä välillä rentoutua, ja muuttaa aikataulua toiseksi, jos mieli tai keho sitä vaatii.
 
Elämä ei saa olla pelkkää suorittamista, siitä täytyy myös nauttia!
 
Urheilu opettaa tekemään töitä tavoitteiden eteen ja kehittää keskittymiskykyä, kärsivällisyyttä sekä pitkäjänteisyyttä. Matilda kertoo, että nämä taidot ovat todella tärkeitä myös opiskelussa: pitää keskittyä uuden oppimiseen, ja olla kärsivällinen.
 
Urheilun avulla saa helposti myös ajatukset pois opiskelusta ja opiskelun avulla saa ajatukset pois urheilusta. Siksi nämä kaksi tukevatkin toisiaan erittäin hyvin.

Matilda voitti Junior Dance Teamin kanssa pronssia EM-kilpailuissa Pietarissa vuonna 2019.

 
Jo yhdeksättä vuotta Ladies Dance Teamissa urheileva, 22-vuotias Hanna Nikula aloitti lajin vuonna 2012 ystävänsä innostamana. Myös valmennustaustaa Hannalta löytyy, sillä hän on aikaisemmin valmentanut minien tanssijoukkuetta Zirkoneita sekä junioreiden edustusjoukkuetta Junior Dance Teamia.
 
Olen aina yhdistänyt opiskelun ja urheilun, sillä olen koko kouluaikani harrastanut tavoitteellista kilpaurheilua.
 
Nyt Hanna opiskelee kolmatta vuotta Oulun yliopistossa kauppakorkeakoulussa. Hanna urheili naisten tanssijoukkueessa koko yläasteen sekä lukioajan, samalla yhdistäen myös valmentajan hommia mukaan. Vuonna 2018 hän oli myös mukana cheertanssin naisten maajoukkueessa. 
 
Hanna ei mielestään ole kokenut suuria haasteita koulussa käynnin ja tavoitteellisen urheilun yhdistämisessä. Hänen mukaansa opiskelut pitää aikatauluttaa ja suunnitella etukäteen, etenkin tenttien aikaan, jotta kaiken ehtii tehdä ajoissa. Toimivaksi hän on kokenut opiskelujen hoitamisen päivällä, jotta illaksi jää vapaa-aikaa rentoutumiseen. Hankalimmaksi vasta yliopistossa on osoittautunut ryhmätöiden teko iltaisin, kun hän on itse treeneissä. Näissäkin tilanteissa pitää vain koulussa ryhmän kanssa sopia ja hoitaa oma osuutensa, Hanna kertoo. Hän myös korostaa, että terveellisillä elämäntavoilla on merkitystä jaksamisen kannalla.
 
Urheiluharrastuksen kautta Hanna on oppinut toimimaan paineen alla sekä asettamaan tavoitteita itselleen. Joukkueurheilu on kehittänyt yhteistyötaitoja, jotka ovat erittäin tärkeitä sekä opinnoissa että työelämässä.
 
— Muistakaa pitää tavoitteet mielessä!

Hanna keskellä joukkueensa kanssa SM-kilpailuissa vuonna 2019. 


--- 
 
Mitä tapahtuu? Seuraa kuulumisia:
 
- NLC nettisivut: cheer.northernlights.fi
- Facebook: www.facebook.com/nlcheer
- Instagram: @northernlightscheerleading

tiistai 19. tammikuuta 2021

NLC on Tähtiseurojen kärkeä - Seuratoiminnan arvioinnista huipputulokset

Urheiluseurojen Tähtiseura-ohjelma on koko maan laajuinen ja kaikkien urheilulajien yhteinen laatuohjelma, jonka ovat yhdessä luoneet Olympiakomitea, lajiliitot ja aluejärjestöt. Tähtimerkki on lupaus seuratoiminnan laadusta nykyisille ja uusille seuran jäsenille. Tähtimerkin saaneessa seurassa toimitaan inhimillisesti, modernisti ja ketterästi. Tähtiseurassa jokainen voi urheilla ja liikkua omalla tasollaan, kohti omia tavoitteitaan. Toiminta tarjoaa mahdollisuudet säilyttää liikunta osana eri elämänvaiheita ja myös kehittyä huippu-urheilijaksi asti niin halutessaan.

Northern Lights Cheerleading on ollut Tähtiseura vuodesta 2017 alkaen, jolloin Suomen ensimmäiset cheerleading-seurat ovat voineet audioida toimintaansa ja saavuttaa lasten ja nuorten liikunnan Tähtiseura-tunnuksen. Seuratoiminnan laatumerkki täytyy säännöllisin väliajoin uusia uudelleenauditoinnin kautta, kun toiminnan laadukkuutta tarkastallaan ja arvioidaan seuran kehittyessä edelleen. Auditointiin valmistautuminen on useamman kuukauden valmisteluja vaativa tehtävä seurassa. Seuran eri toimijat arvioivat ensin itse seuransa toimintaa ja lataavat sähköiseen arviointijärjestelmään seuratoiminnan materiaaleja neljän eri kokonaisuuden alla, jotka ovat:

  • Johtaminen ja hallinto
  • Urheilutoiminta
  • Seuran ihmiset
  • Aineelliset resurssit 

Yhteensä arvioitavia kohtia on seuratoiminnan osalta 70, jotka seuran oma-arvioinnin ja materiaalien toimittamisen jälkeen käydään läpi yhdessä auditoijien kanssa. Lopuksi auditoijat antavat omat arvosanansa jokaisesta kohdasta sekä lopullisen arvionsa Tähtiseura-laatumerkin myöntämisestä myös seuraaville vuosille. 

NLC:n Tähtiseura-uudelleenauditointi toteutettiin viime vuoden loppupuolella. Auditoijina toimivat Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilun seurakehittäjä Juha Laukka ja Suomen Cheerleadingliiton seurakehittäjä Niklas Hagel. Auditoinnin tulokset ovat vihdoin saapuneet ja kerrottavana tuloksista on hienoja asioita: Auditointi on mennyt läpi kirkkain arvosteluin ja NLC jatkaa laadukkaasti Tähtiseurana myös tulevina vuosina. 

Hyvässä seurassa löytyy joukkuekavereita.  Lasten edustusjoukkue Safiirit. Kuva Tero Wester.

Auditoinnin tuloksena seura sai arvokkaan palautteen lisäksi myös muutakin kiinnostavaa tietoa, sillä viime vuodesta lähtien Suomen Cheerleadingliitto on sijoittanut kotimaan cheerleading-Tähtiseuroja ranking-järjestykseen auditoinnin yhdessä saatujen arvioiden perusteella. Suomessa on tällä hetkellä yhteensä 13 cheerleadingin Tähtiseuraa.

Huikeat uutiset kantautuivat Ouluun alkuvuonna ja NLC on kokonaistuloksissa mitattuna tällä hetkellä Suomen paras cheerleadingin Tähtiseura. Seuran toiminta on huippuluokkaa kaikissa neljässä kokonaisuudessa; Kärkipaikan seura nappasi johtamisen ja hallinnon kokonaisuudesta. Urheilutoiminta -kokonaisuudessa seuran sijoitus on 2/13 ja myös muut osa-alueet sijoittuivat niinikään lajiliiton rankingin kärkipaikoille. 

— Auditoinnissa minulle jäi kuva erittäin laadukkaasta pohjoispohjalaisesta seuratyöstä, joka näkyi kaikilla seuratoiminnan osa-alueilla. Seuraa pyöritetään ammattimaisesti joka näkyy paitsi johtamisessa, myös koko seuratoiminnassa, summaa Suomen Cheerleadingliiton seurakehittäjä Niklas Hagel.

Arviot ja lajiliiton sisäinen ranking auditointitulosten perusteella on aina suhteellinen. Jokaisella Tähtiseuralla on omat tavoitteensa ja painotuksensa toiminnassa, joiden puolesta myös arviointi on aina tietyllä tapaa seurakohtainen.

— Siitä huolimatta kärkipaikalle sijoittuminen seuratoiminnan laatumittauksessa lajiseurojen keskuudessa on upea juttu ja antaa meille selkeää osviittaa siitä, että teemme paljon asioita oikein, kehitymme haluamallamme tavalla ja meillä on hyvä urheilla ja harrastaa cheerleadingia, iloitsee seuran toiminnanjohtaja Heli Kaskela.

Hyvässä seurassa onnistumisen elämyksiä. Lasten edustusjoukkue Safiirit. Kuva Tero Wester.

Erityistä kiitosta auditoijilta saivat seuran selkeästi aukikirjatut toiminnan arvot, toimintalinja ja muut seuratoiminnan ohjausdokumentit. Muun muassa Urheilutoiminta -kokonaisuuden alla vuolaat kehut sai seuran Valmennuslinjaus-dokumentti, joka on valmistunut viime vuonna. Auditoija totesi, että NLC Valmennnuslinjaus on yksi parhaista hänen näkemistään linjausdokumenteista. Valmennuslinjauksen takana on pitkään sitä työstänyt valmennuskoordinaattori Iida Parpala, joka otti arvioitsijan kommentit kiitollisena vastaan:

— Koen, että moni asia on ollut jo pitkään meidän valmentajien tiedossa ja käytössä. Nyt niistä on koottu yhteinen linjaus, joka tottakai auttaa kokonaisuuden hahmottamisessa. Suurena apuna linjauksen työstössä olivat tottakai meidän valmentajat, heidän avullaan valmistui juuri meitä ja meidän arvoja kuvastava linjaus.

Jatkossa valmennuslinjausta tarkastellaan ja kehitetään yhdessä valmentajiston kanssa vuosittain. Valmennuslinjaus ja Valmentajan Polku on esillä yhteisissä tiimipalavereissa, ja näiden teemojen ympärille on myös rakentumassa iso osa helmikuussa järjestettävää seuran valmentajien vuotuista kurssipäivää.

— Valmennuslinjausta on pohdittu monesta eri näkökulmasta ja sen keskiössä on urheilijalähtöinen valmentaminen. Tämän lisäksi Valmentajan Polku selkeyttää paljon etenemistä jokaisen omalla valmennusuralla ja siitä olen erityisen ylpeä, kertoo Parpala.

Jadet-minien iloista treenimeininkiä syksyltä 2020.

Vaikka NLC sai huikeat arviot Tähtiseura-auditoinnissa, ei seuratoiminnan kehittäminen ole loppumassa vaan päinvastoin: Urheilutoiminnan kokonaisuuden alla seuraavat kehityskohteet ovat Urheilijan Polun työstäminen loppuun ja Valmennuslinjauksen jalkauttaminen valmentajistolle, osaksi heidän arkeaan.  

—  Aineelliset resurssit –kokonaisuuden alla jatkamme pitkän tähtäimen valmistelua hallin harjoitusolosuhteiden kehittämiseksi ja Seuran ihmiset –kokonaisuuden alla jatkuu seuran kehittäminen strategian puitteissa, kun etsimme keinoja löytää lisää seuratoiminnasta kiinnostuneita vapaaehtoisia ja kirkastamme seuran roolia niin paikallisessa kuin valtakunnallisessa urheilukeskustelussa, summaa Kaskela.

Tähtiseura-arvioineissa käydään läpi myös seuran tunnettuutta omalla toiminta-alueellaan ja vaikuttavuutta lajikentällä. Lähes 30-vuotisen toimintahistoriansa kautta Northern Lightsilla on paljon tunnettuutta toiminta-alueellaan, mutta myös valmiutta löytää ja solmia uusia yhteistyön muotoja uusien toimijoiden kanssa. Seurakehittäjä Niklas Hagel on samoilla linjoilla:

—  Northern Lights on sekä alueellisesti että valtakunnallisesti merkittävä seura, jolla on vahva asema koko suomalaisen cheerleadingin ja cheertanssin eteenpäinviemisessä. Seura on merkittävässä asemassa myös oman alueensa liikuttajana.

Yhdessä kohti tavoitteita. Junioreiden edustusjoukkue Helmet. Kuva Tero Wester.

---

Mitä tapahtuu? Seuraa kuulumisia:
- NLC nettisivut: cheer.northernlights.fi