Oululainen valmennusosaaminen loistaa maajoukkueissa!

Oululainen tanssivalmennus tekee historiaa, tänä vuonna maajoukkueissa nähdään ennätysmäärä kaupungin huippuvalmentajia! Aikuisten tanssimaajoukkuetta luotsaa päävalmentajana Oulun pitkäaikainen valmentaja Jonna Ruikka. Junioreiden tanssimaajoukkueessa Oulun vahvaa osaamista edustavat valmentajat Henna Hyvönen, Heli Jääskö ja Johanna Paasovaara, eli meidän oma Junior Dance Teamin valmennustiimi. 

Miten valmentajat valmistautuvat kauteen ja mitä odotuksia heillä on? Sukellamme syvemmälle heidän matkaansa kohti kansainvälisiä kisalavoja! 

-----

Kuinka olet päätynyt maajoukkuevalmentajaksi? Millainen tausta sinulla on maajoukkuevalmentajana, miksi maajoukkueen valmentaminen kiehtoo sinua? 

–  Maajoukkueen valmentaminen tuntui luonnolliselta jatkolta valmennusurallani. Se tarjosi hyvän jatkumon omalle valmentajauralle, kun takana on useita vuosia aikuisten edustustasolla, mutta samalla toi mukanaan uusia haasteita ja mahdollisuuksia oppia. Olen valmentanut vuodesta 1998 lähtien lähes kaikkia ikä- ja taitotasoja, mikä on antanut vahvan pohjan tälle tehtävälle. Maajoukkuetoiminta on ympäristö, jossa pääsee työskentelemään Suomen huippujen kanssa ja kehittämään cheertanssia korkeimmalla kansainvälisellä tasolla, mikä tekee tästä tehtävästä erityisen motivoivan, aikuisten tanssimaajoukkueen päävalmentaja Jonna Ruikka kertoo.

Aikuisten tanssimaajoukkueen päävalmentaja Jonna Ruikka

– Valmennusurani alkoi jo 16-vuotiaana, kun innostuin koreografioiden tekemisestä. Nyt takana on kohta jo yhdeksän vuotta valmennuskokemusta. Olen vuosien varrella valmentanut lähes kaikkia seuramme tanssijoukkueita, mutta erityisesti tavoitteellinen edustusjoukkueiden valmentaminen on ollut lähimpänä sydäntäni. Maajoukkuevalmennuksesta minulla on aiempaa kokemusta parilta vuodelta, ja välivuosien jälkeen on upeaa päästä jälleen edustamaan Suomea tämän mahtavan tiimin kanssa, kertoo junioreiden valmentaja Henna Hyvönen.

Junioreiden tanssimaajoukkueen valmentaja Henna Hyvönen

– Tänä vuonna tulee täyteen 30 vuotta lajivalmentajana. Vuosien varrella olen valmentanut laajasti eri ikä- ja taitotasoja niin cheerleadingissä kuin cheertanssissa, pääasiassa SM- ja kansainvälisen tason joukkueita. Maajoukkuevalmentajana olen vienyt joukkueita MM-kilpailuihin jo kuusi kertaa, ja tämänhetkinen MM-projekti on seitsemäs. Nykymuotoinen maajoukkuevalmennus kiehtoo erityisesti siksi, että se tuo yhteen urheilijoita eri seuroista. On inspiroivaa kohdata uusia lahjakkuuksia, tutustua heihin ja olla hetken aikaa mukana heidän kehityksessään, Heli Jääskö kertoo.

Junioreiden tanssimaajoukkueen valmentaja Heli Jääskö

– Olen valmentanut cheertanssia noin 6 vuotta, joista viime vuodet päätoimisesti junioreiden SM-sarjassa. Junioreiden maajoukkuevalmennus on aina kiinnostanut minua, ja koen että nyt oli oikea aika minulle ottaa seuraava askel valmennusurallani oman kilpaurheilu-urani päättyessä. Tämä on ensimmäinen kauteni maajoukkueen valmentajana. Olen todella tavoitteellinen valmentaja, ja valmennustiimillämme haluamme kokonaisvaltaisesti kehittää maajoukkuetoimintaa cheertanssissa, kertoo junioreiden valmentaja Johanna Paasovaara. 

Junioreiden tanssimaajoukkueen valmentaja Johanna Paasovaara

Mitkä ovat tärkeimmät ominaisuudet, joita maajoukkueurheilijalta odotetaan?

–  Maajoukkueurheilijalta odotetaan ennen kaikkea lajin vaatimaa korkeaa taitotasoa ja määrätietoista suhtautumista omaan tekemiseensä. Fyysisesti ja teknisesti hänen on pystyttävä suoriutumaan huippu tasolla, mutta yhtä tärkeää on henkinen vahvuus. Tämä tarkoittaa paineensietokykyä, itseluottamusta, kykyä käsitellä epäonnistumisia sekä halua ja uskallusta ottaa vastuuta ratkaisevilla hetkillä. Lisäksi henkisesti vahva urheilija pystyy keskittymään olennaiseen myös haastavissa tilanteissa, mukautumaan nopeasti muuttuviin tilanteisiin, pystyy toimimaan osana joukkuetta ja säilyttämään focuksen joukkueen arvoissa ja tavoitteissa läpi maajoukkuekauden ja on valmis tekemään töitä yhteisten tavoitteiden eteen. Myös itsensä johtaminen ja palautumisen hallinta ovat tärkeitä, jotta urheilija pystyy suoriutumaan tasaisesti kauden aikana, kertoo Jonna Ruikka.

–  Maajoukkue toimii projektimuotoisesti, mikä edellyttää urheilijoilta vahvaa itseohjautuvuutta ja omatoimista harjoittelua. Kevään aikana järjestetään vain seitsemän yhteistä leiriä, joten itsenäinen treenaaminen ja korkea motivaatiotaso ovat ratkaisevassa roolissa. Maajoukkueurheilijalta vaaditaan sitoutumista, kurinalaisuutta ja kykyä kehittää itseään myös ilman jatkuvaa valmennusta, Henna Hyvönen kommentoi. 

Mitä tavoitteita teillä on valmennuksen näkökulmasta tälle kaudelle?

–  Tavoitteemme on rakentaa maailman paras TMJ, joka on yhtenäinen, tavoittelee yhdessä isoja unelmia ja on valmis sitoutumaan toimintaan useammiksi vuosiksi. Jatkuvuus on meille tärkeää, sillä huippusuoritukset ja kehittyminen vaativat pitkäjänteistä työtä. Haluamme luoda ympäristön, jossa urheilijat kokevat, että heillä on mahdollisuus kasvaa, kehittyä ja saavuttaa suuria asioita osana tätä joukkuetta, aikuisten valmentaja Jonna kertoo. 

–  Joukkueen enemmistö on ensikertalaisia maajoukkueessa, joten meidän tavoitteenamme on tutustuttaa ja opettaa heitä leirimuotoiseen maajoukkue projektiin, ja ottamaan vastuu omasta harjoittelusta ja aikataulutuksesta. Pyrimme luomaan vahvaa pohjaa pitkälle maajoukkue- ja urheilu-uralle. Haluamme luoda positiivisia kokemuksia huippu-urheilusta, ja haastaa jokaista urheilijaa kehittymään seuraavalle tasolle omalla polullaan, Johanna kertoo. 

–  Olemme valmennustiiminä kaikki erittäin urheilijalähtöisiä valmentajia. Haluamme luoda ympäristön, jossa on turvallista urheilla. Erityisesti projektimuotoisessa joukkueessa, kun urheilijat tulevat ympäri Suomen eri cheerleading seuroista, on tärkeää varmistaa, että jokainen urheilija tuntee olonsa tervetulleeksi ja osaksi joukkuetta heti alusta alkaen. Panostamme vahvasti yhteishengen luomiseen, sillä hyvä joukkuehenki ja luottamus valmentajien sekä urheilijoiden välillä ovat avainasemassa kehittymisen kannalta, Henna lisää. 

Junioreiden tanssimaajoukkue 2025

Miten urheilijoiden hyvinvoinnista ja palautumisesta huolehditaan maajoukkuetoiminnassa?  

–  Leirien aikataulut on mietitty urheilijan ja opiskelijan viikkoon sopivaksi, myös kaukaa matkustaville. Leireillä on paljon eri pituisia taukoja, ja treenien intensiteetti vaihtelee. Urheilijoita tuetaan viikkotreenien suunnittelussa, painotamme palautumisen tärkeyttä, sekä teemme tiivistä yhteistyötä seuravalmentajien kanssa jolloin olemme tietoisempia heidän kokonaiskuormituksen määrästä ja sen optimoimisesta. Urheilijat lähettävät viikkovideoiden mukana kuulumisia, jolloin pystymme yksilökohtaisesti reagoimaan jokaisen tarpeisiin ja haasteisiin Johanna kommentoi junioreiden projektia. 

–  Meillä on joukkueessa erillinen fysiikkavalmentaja, jonka kanssa suunnittelemme kauden jaksotusta ja ohjelmointia, jotta harjoittelu on optimaalisesti rytmitetty ja kuormitus hallinnassa sekä psyykkinen valmentaja tukemassa henkistä hyvinvointia ja suorituskykyä. Leireillä ja MM-matkalla mukana on myös fysioterapeutti, jolta urheilijat saavat henkilökohtaista neuvontaa ja apua kauden aikana. Lisäksi hyvä yhteistyö seurajoukkueiden valmentajien kanssa on keskeistä, jotta urheilijoiden kuormitusta voidaan seurata kokonaisvaltaisesti ja tarvittaessa joustaa molemmin puolin. Lisäksi korostamme paljon unen ja ravinnon merkitystä, Jonna kertoo aikuisten maajoukkueen toiminnasta.

Mitkä ovat suurimmat haasteet maajoukkuevalmentajana?

–  Rajallinen aika joka meillä on maajoukkueen kanssa. Kokoonnumme yhteisesti leireille, jolloin aika on rajattua, ja suunnitelmallisuus korostuu jotta saamme painotettua oikeita asioita oikeaan aikaan joukkueen toimintakauden aikana. Tästä helpompaa on kuitenkin tehneet meidän sitoutuneet ja ahkerat tanssijat. He treenaavat todella määrätietoisesti leirien välisinä viikkoina, ja ottavat korjauksia todella hyvin vastaan. Leireillä he ovat keskittyneitä ja innokkaita. Tämä mahdollistaa nopean etenemisen leireillä ja yleisestikin projektissa, Johanna kertoo.

–  Maajoukkuevalmentajana suurimmat haasteet liittyvät aikarajoitteisiin ja kuormituksen hallintaan. Aikaa on rajallisesti, sillä leirejä on kahdeksan, jotka pidetään noin kolmen viikon välein. Suurin osa urheilijoiden harjoittelusta tapahtuu itsenäisesti tai pienryhmissä seurajoukkueiden omilla kotisaleilla. Leireillä keskitymme usein erilaisiin asioihin, ja harjoittelu eroaa huomattavasti seurajoukkueen viikkoharjoittelusta. Koska aikaa on rajoitetusti, kaikki asiat tapahtuvat nopeasti ja ratkaisujen on löydyttävä nopeasti, mikä tuo oman haasteensa valmennustyöhön, Jonna kuvailee.

–  Toinen merkittävä haaste on fyysisen ja henkisen kuormituksen hallinta, kun urheilijat kilpailevat sekä seurajoukkueessa että maajoukkueessa. Se tuo mukanaan riskin ylikuormituksesta, joten on tärkeää seurata ja hallita urheilijoiden kuormitusta jatkuvasti, hän jatkaa.

–  Jos joukkue uudistuu paljon kausien väleissä, yhteisten arvojen, tavoitteiden ja perusasioiden luominen ja yhtenäisen tapojen kehittäminen vie enemmän aikaa. Lisäksi kansainvälisen tason kilpailu ja sen tuomat vaatimukset ovat aina haasteellisia. Joukkue kilpailee yhdessä MM-kilpailuissa vain kerran, ja arvostelu poikkeaa huomattavasti siitä, mihin olemme Suomessa tottuneet. Tuomarit voivat asettaa eri painotuksia ja kriteerejä, mikä tekee sopeutumisesta ja valmistautumisesta entistä tärkeämpää, Jonna lisää. 

Mitkä asiat tuovat eniten iloa ja onnistumisen kokemuksia valmentajana?

–  Valmentajana suurimman ilon ja onnistumisen kokemuksen tuo urheilijoiden kehityksen näkeminen maajoukkuekauden aikana. On todella mahtavaa nähdä, kuinka urheilijat kehittyvät niin yksilöinä kuin osana joukkuetta. Myös se, että joukkue suoriutuu hyvin leireillä esiintymisissä, sekä itse MM-kilpailuissa ja saavuttaa asetettuja tavoitteita, on valtavan palkitsevaa. Lisäksi maailman parasta on kun näkee, että urheilijat nauttivat maajoukkue kaudesta ja kokevat kehittyvänsä, Jonna kuvailee. 

–  Yhtenäinen joukkuehenki ja yhteiset onnistumiset tuovat eniten iloa. On upeaa nähdä, kuinka jokaisessa urheilijassamme näkyy intohimo ja palo tanssiin, se avaa joukkueelle valtavasti mahdollisuuksia kehittyä. Vaikka olen ollut tämän joukkueen kanssa vasta lyhyen aikaa, siitä on jo nyt tullut minulle todella rakas, Henna kertoo.

–  Kun näkee urheilijoiden onnistuvan harjoituksissa, ja nauttivan siitä mitä tekevät. Iloa tuo kun joukkueella on omia hassuja joukkueen keskeisiä juttuja, ja he juttelevat ja nauravat leirin tauoilla keskenään. Välillä myös valmentajat pääsevät osaksi heidän hassuja juttuja ja juoruja, jolloin on ihanaa nähdä joukkueen luottoa ja avoimuutta meitä kohtaan. Onnistumisen tunteita tulee kun urheilija oivaltaa jotain uutta, ja kun kilpailuohjelma ja -kunto valmistuu aikataulun mukaisesti, Johanna kertoo. 

Kuinka tiivistä yhteistyötä teette seurajoukkueiden valmentajien kanssa?

–  Yhteistyö seurajoukkueiden valmentajien kanssa on tärkeää projektin onnistumisen kannalta. Junioreiden projektissa pidämme palaverin seuravalmentajien kanssa joka leirin jälkeisenä tiistaina, jossa käymme läpi leirin kuulumiset ja muut ajankohtaiset asiat. Seuravalmentajat voivat kertoa heidän joukkueen aikataulusta ja treenikuormituksesta, sekä heidän tekemiään oivalluksiaan. Olemme myös leirien välissä yhteyksissä seuravalmentajiin puhelimitse tarvittaessa. Seuravalmentajat ovat antaneet myös arvokasta palautetta kilpailuohjelmasta. Voimme yhteistyöllä tukea paremmin jokaisen maajoukkueen urheilijan treeni-arkea, Johanna kertoo. 

–  Pidämme yhteyttä seuravalmentajiin säännöllisesti varmistaaksemme sujuvan tiedonkulun ja yhteistyön. Meillä on yhteinen viestintäkanava jokaisen seurajoukkuevalmentajan kanssa, jonka kautta jaamme säännöllisesti terveisiä kauden mittaan, kuten leirikuulumisia, treeniohjeita ja muita ajankohtaisia asioita. Lisäksi olemme henkilökohtaisesti yhteydessä valmentajiin, jos asia koskee yksittäisiä urheilijoita, Jonna kertoo. 

Aikuisten tanssimaajoukkue 2025

Onko maajoukkuevalmennuksessa tapahtunut muutoksia viime vuosina? Jos on, millaisia?

–  Maajoukkuevalmennuksessa on tapahtunut muutoksia viime vuosina usealla osa-alueella. Yksi merkittävä muutos on joukkuekoon vaihteleminen kaudesta toiseen. Suoraan urheilijahaun ollessa päällä ei voida sanoa mikä tulee olemaan esimerkiksi kisaavan kokoonpanon koko, eli montako urheilijaa on kuvioissa. Ja selkeästi trendi on, että joukkuekoko on iso MM-kilpailuissa. Ja tänä vuonna ensimmäistä kertaa koskaan Suomella on 20 tanssijaa kisamatolla, Jonna Ruikka kertoo. 

–  Fyysisen ja psyykkisen valmennuksen osalta olemme nähneet uusia lähestymistapoja. Fyysisessä valmennuksessa on korostettu maksimikestävyysharjoittelua osana kilpailukunnon kasvatusta ja voimaliikkuvuutta, jotka ovat tärkeitä huipputason tanssijoille. Psyykkisen valmennuksen merkitys on myös kasvanut, sillä urheilijoiden henkinen valmius ja paineensietokyky ovat avainasemassa. Lisäksi sukupolven vaihdos on tuonut maajoukkueeseen paljon uusia, taitavia nuoria tanssijoita, mikä tuo mukanaan raikkaita ideoita ja lisää joukkueen monimuotoisuutta, Jonna jatkaa.

-----

Jäämme innolla seuraamaan, kuinka suomalainen cheertanssi kehittyy ja millaisia saavutuksia nämä lahjakkaat valmentajat ja urheilijat tuovat tullessaan. Seuraa joukkueiden menoa ja kilpailuihin valmistautumista Instagramissa @teamfinlandpom ja @teamfinlandjuniorpom. 

Tsemppiä viimeiseen puristukseen maajoukkuekaudella!

Upea NL-edustus Junioreiden Tanssimaajoukkueessa!

Miltä kuulostaisi päästä treenaamaan Suomen parhaiden tanssijoiden kanssa ja päästä edustamaan Suomea kansainvälisillä areenoilla? Seitsemän Northern Lights Junior Dance Teamin urheilijaa Oulusta on saanut tämän upean mahdollisuuden, kun heidät valittiin Suomen junioreiden tanssimaajoukkueeseen! Onnea maajoukkuepaikasta meidän urheilijat  – Viola Kumpuvaara, Janna Kähkönen, Laura Nikonen, Iida Pesonen, Inka Salmela, Selina Virkkala ja Laura Välipirtti. Erityisen hienon kunnian sai myös Iida, joka toimii joukkueen toisena kapteenina.

Junioreiden MM-edustus määräytyy SM-kilpailujen perusteella, kun voittaja joukkue saa projektin itselleen. Projektia hallinnoi tänä vuonna Funky Team Espoo, mutta mukana on myös vahvaa oululaista osaamista, kun Junior Dance Teamin valmentajat Henna, Heli ja Johanna ovat osaltaan viemässä joukkuetta kohti huippua. Millaista maajoukkueessa urheileminen todella on? Mitä haasteita ja onnistumisia matkan varrelle mahtuu? Oululaiset tanssijat kertovat itse, miltä unelmien tavoittelu tuntuu! Lue alta Iidan sekä Junior Dance Teamin kapteenin Laura Välipirtin ajatuksia maajoukkueharjoittelusta.

- - - - -

Onko maajoukkue ollut sinulle pitkään unelma?

– Olin ensimmäisen kerran maajoukkueessa kolme vuotta sitten, ja sen jälkeen se on ollut haave ja tavoite päästä maajoukkueeseen uudestaan. Silloin edustus oli Oulussa, mikä teki hakemisesta helpompaa, mutta nyt parin viimeisen vuoden ajan edustus on ollut Espoossa jolloin se ei ole ollut itselle realistinen idea. Tänä vuonna päätin kuitenkin hakea. Esimerkiksi tutut valmentajat olivat yksi syy mikä sai tänä vuonna hakemaan maajoukkueeseen, Iida kertoo. 

– Maajoukkueeseen pääseminen on ollut unelmana ja haaveenani jo pitkää, mutta oikeaa aikaa ei ole vielä ennen tullut. Kuitenkin tänä vuonna junioreiden maajoukkueeseen hakeminen tuntui juuri oikealle hetkelle, Laura jatkaa. 

Junioreiden maajoukkueen kapteeni Iida

Oliko maajoukkueeseen hakeminen tai pääseminen haastavaa?

– Hakeminen vaatii rohkeutta, varsinkin kun se tarkoittaa matkustamista toiselle paikkakunnalle. Itselleni suurin haaste oli opetella pyörimään pirueteissa eri suuntaan kuin mihin olin tottunut. Se vaati paljon harjoittelua, mutta kehitti minua urheilijana, Iida kuvailee. 

– Päätös hakea maajoukkueeseen ei ollut helppo, mutta lopulta tuntui itsestään selvältä.  Espoossa järjestettävät leirit tarkoittavat oululaiselle urheilijalle paljon matkustamista ja ylimääräisiä kustannuksia, mutta intohimo lajia kohtaan voitti. Hakutilaisuus oli täysin uusi kokemus, mutta itsevarmuus, luottamus omaan tekemiseen ja avoimuus uusille asioille auttoivat pärjäämään, Laura kertoo. 

Miten maajoukkueessa treenaaminen eroaa seurajoukkueen toiminnasta?

– Maajoukkueessa urheileminen on suuri kunnia ja myös urheilijana olen edustusasemassa. Maajoukkeen tavoitteet ovat korkeammat kuin seurajoukkueessa, mutta treenirungot eivät eroa hurjasti toisistaan. Joukkueessamme kaikki urheilijat ovat todella taitavia, mutta yhteisen rotaation ja synkronaation löytäminen voi olla aluksi haastavaa, sillä joukkue on kasattu ympäri Suomen. Eri seuroissa on erilaisia pom-tanssin tyylejä ja liikeratoja tekniikoille, asetimme kuitenkin ensimmäisellä leirillä yhteinäiset tekotavat tekniikoille ja linjat pom-motioneille. Treenaaminen maajoukkueessa on tietysti rankempaa ja toistomäärät ovat suurempia. Treeneissä on ihanan nähdä, miten kaikilla on suuri palo tanssia ja lajia kohtaan! Laura kertoo iloiten. 

– Maajoukkue harjoittelu on todella erilaista seurajoukkueeseen verrattuna. Maajoukkuessa pitää matkustaa leirejä varten, joita meillä on yhteensä seitsemän. Leireillä pääsemme treenaamaan joukkueella yhdessä, viikkotreenaaminen taas tapahtuu yksin omatoimisesti. Yleensä kyllä treenaan yhdessä muiden oululaisten kanssa, mutta ollaan kuitenkin itse vastuussa omasta treenistä. Meillä on ohjeet omatoimiselle ja videotehtävät joka viikolle, Iida kuvailee. 

Mikä on yllättänyt sinut maajoukkueessa?

– Suurin yllätys on ollut se, kuinka nopeasti joukkue on hitsautunut yhteen. Jo toisella leirillä yhteishenki oli uskomattoman hyvä, ja tanssiessa koko joukkueen energia huokuu ulospäin. Olen myös saanut paljon uusia ystäviä ympäri Suomea, mikä on ollut ihanaa! Laura iloitsee.

– Minutkin on yllättänyt joukkuehenki, kaikki ovat todella motivoituneita, ja se näkyy ilmapiirissä, Iida samaistuu. 

Millainen on tyypillinen harjoituspäivä maajoukkueessa?

– Tyypillinen maajoukkueen harjoituspäivä koostuu usein samankaltaisesta rungosta. Usein aloitamme treenit yhteisillä lämppätansseilla tai kuviokierroksilla, jonka jälkeen siirrytään barreen sekä lihasten ja venyttelyiden pariin. Treeneissä tehdään usein tekniikkaa yhdessä koko joukkueella, jotta synkronisaatiota saataisiin hiottua. Jokaisen leirin treenien runko usein eroaa hieman toisistaan riippuen siitä, mitä leirillä halutaan painottaa. Tällähetkellä keskitymme pääasiassa koreon hiomiseen sekä kunnon kasvattamiseen. Leireillä pidämme huolta myös riittävän levon ja ravinnon saannista. Jojomme Tarja hoitaa aina meille urheilijoille lämpimän lounaan pitkiä leiripäiviä varten. Usein myös treenien lopussa pidämme rentoutuksia tai parihierontaa. Laura kuvailee. 

Junior Dance Teamin kapteeni ja maajoukkueurheilija Laura V.

Mitä tavoitteita sinulla on maajoukkueurheilijana? Entä onko joukkueella yhteisiä tavoitteita?

– Henkilökohtaisesti haluan kehittyä urheilijana ja tavoittelen MM-mitalia ja toivottavasti jonain päivänä myös MM-kultaa! Joukkueella meillä on sekä teknisiä että henkisiä tavoitteita. Tulostavoitteemme tälle kaudelle on MM-mitali ja HIT-suoritukset semifinaalissa ja finaalissa. Tärkeintä on kuitenkin, että jokainen voi olla tyytyväinen omaan ja joukkueen suoritukseen, Iida kertoo. 

– Haluan kehittyä sekä fyysisesti että henkisesti ja oppia uutta, mutta myös kehittyä joukkuekaverina ja saada arvokasta kisakokemusta MM-kisoista. Haluan, että joukkueessa muut voivat luottaa minuun, kokea olevani helposti lähestyttävä ja avoin urheilija. Haaveenani on kuitenkin vielä jonakin vuonna päästä urheilemaan aikuisten cheertanssimaajoukkueeseen, Laura kertoo. 

– Kolmannella maajoukkueleirillä asetimme joukkueen kanssa yhteiset tavoitteet. Keräsimme tänä vuonna tavoitteet neljään eri kategoriaan, jotka ovat suoritus-, prosessi-, mental-ja tulostavoite. Kävimme yhdessä keskustelua tavoitteista sekä tavoitteiden ja unelmien eroavaisuuksista, jaoimme myös erilaisia henkilökohtaisia kilpailukokemuksia ja -muistoja joukkueen kesken. Asetimme yhdessä joukkueen kanssa tulostavoitteiksi HIT-suoritukset semifinaalista ja finaalista, MM-mitalli ja, että kaikki voivat olla tyytyväisiä yhteiseen suoritukseen! Laura jatkaa. 

Mitä vinkkejä antaisit nuoremmille urheilijoille, jotka haaveilevat maajoukkuepaikasta?

– Maajoukkueeseen hakeminen voi tuntua isolta askeleelta, mutta siinä ei häviä mitään. Se on vain ensimmäinen askel ja uusi kokemus kohti maajoukkuetta. Tehkää töitä tavoitteiden ja unelmienne eteen. Ole avoin palautteelle ja valmis tekemään tarvittavat muutokset, sillä myös palautteen vastaanottaminen on hyvä taito! Laura kannustaa. 

– On silti tärkeää nauttia urheilusta ja pitää hauskaa sen parissa, sillä motivaatio ja intohimo näkyvät myös tekemisessä. Muistakaa, että matka kohti maajoukkuetta voi olla vaativa, mutta usko itseesi ja jatka kovaa työtä ja luottakaa omaan tekemiseenne, niin teillä on mahdollisuudet mihin vain! Antakaa tanssin palonne näkyä valmentajille, koska se erottuu ja muistakaa tavoitella unelmianne! Laura jatkaa. 

– Tärkeintä on uskoa itseensä ja tehdä kovasti töitä! Positiivinen asenne, motivaatio ja itseluottamus luovat vahvan pohjan maajoukkueeseen pyrkimiselle. Kovaa treeniä ja luottoa itseen. Positiivinen asenne ja motivaatio antaa hyvän perustan lähteä tekemään töitä maajoukkue unelman eteen, Iida lisää. 

Miltä tuntuu olla maajoukkueen kapteeni, ja millaisia asioita pidät tärkeinä kapteenin roolissa?

– Maajoukkuekapteenina oleminen tuntuu huikealta, koska se on ollut oma tavoite ja unelma. Kapteenilla on vastuuta ja pitää edustaa omaa maata. Koen että kapteenin roolissa tärkeää on olla helposti lähestyttävä kaikille joukkuelaisille, pystyä kommunikoimaan valmentajien ja joukkuekavereiden kesken ja olla motivoitunut urheilija sekä oma itsensä, Iida iloitsee. 

Junioreiden tanssimaajoukkue 2025

Maajoukkueeseen pääseminen on monelle tanssiurheilijalle unelma, joka vaatii kovaa työtä, rohkeutta ja sitoutumista. On hienoa nähdä, kuinka oululainen osaaminen ja sitoutuminen ovat mukana myös tämän vuoden valmennuksessa. Seuraamme innolla, mihin joukkueen matka vie, kenties jopa kohti MM-mitaleita! Seuraa joukkueen menoa Instagramissa @teamfinlandjuniorpom

Aikuisten tanssimaajoukkueessa nähdään tänä vuonna ennätysmäärä oululaista osaamista!

Oululaisilla on vahva historia aikuisten tanssimaajoukkueessa, mutta tänä vuonna heitä on mukana ennätysmäärä. Floridan aurinkoiseen Orlandoon suuntaa peräti kuusi Ladies Dance Teamin jäsentä. Maajoukkueeseen on valittu viisi urheilijaa – Olivia Elomaa, Niina Kemppainen, Julia Moilanen, Siiri Mäki ja Josefiina Yliluoma ja lisäksi joukkueen päävalmentajana toimii Oulun oma konkari Jonna Ruikka.

Erityisonnittelut Olivia Elomaalle, joka on nimetty tanssimaajoukkueen kapteeniksi! Lue alta Olivian sekä Ladies Dance Teamin kapteenin Julian ajatuksia maajoukkueharjoittelusta.

- - - - -

Millaista arki on maajoukkueurheilijana? Kuinka seurajoukkueen ja maajoukkueen treenien yhdistäminen onnistuu arjessa?

– Arki maajoukkueurheilijana on antoisaa ja motivoivaa, mutta välillä myös kiireistä. Viikkoon mahtuu sekä maajoukkueen että seurajoukkueen harjoituksia, ja niiden lisäksi myös töitä. Treenien sovittaminen muuhun elämään vaatii hyvää aikataulutusta ja priorisointia. Maajoukkuekausi on hyvin intensiivinen, joten myös palautumiselle on varattava aikaa viikoittain. Itse ajattelen kuitenkin, että unelmien toteuttamiseen löytyy aina aikaa, Julia kuvailee.

– Seurajoukkuetreenien lisäksi käyn kahdesti viikossa hallin Open Gym -vuoroilla tekemässä maajoukkuetreenejä. Lajiharjoittelun ohella pidän huolta monipuolisesta treenistä, johon kuuluu muun muassa voimaharjoittelua, peruskuntoharjoittelua sekä lajeja, joita innostun kokeilemaan, kuten spinningiä ja hiihtoa. Arkeni pyörii täysin urheilun ympärillä, ja kaikki valintani perustuvat siihen. Pidän huolta jaksamisestani huolehtimalla riittävästä ravinnosta ja unen saannista, Olivia kertoo.

– Ladies Dance Teamille on merkitty viikoittain yksi omatoiminen harjoitus, jonka hyödynnämme suoraan maajoukkuetreeniin. Leiriviikoilla seurajoukkueen treenejä kevennetään, ja olemme silloin pois yhdestä lajiharjoituksesta. Seura tukee maajoukkueurheilijoita tarjoamalla veloituksetta Open Gym -kortin maajoukkueprojektin ajaksi, Olivia jatkaa.

Maajoukkueen kapteeni Olivia Elomaa

Mitä maajoukkueen harjoitteluun kuuluu? Onko siinä jotain erityistä verrattuna seurajoukkueen harjoituksiin?

– Maajoukkuetoiminta on leiripainotteista, ja omilla treenisaleilla harjoittelemme itsenäisesti maajoukkueohjelmaa. Harjoittelu on hyvin samantyyppistä kuin seurajoukkueessa, mutta sisältö on hieman erilainen. Maajoukkueessa harjoittelemme esimerkiksi koreografiaa ja sen tekniikoita eri tukijalalle kuin seurajoukkueessa. Suurin osa treeneistä tapahtuu omalla paikkakunnalla pienemmissä ryhmissä, ja koko joukkue kokoontuu vain leiriviikonloppuina, Olivia kertoo.

– Maajoukkueharjoittelu koostuu laji-, fysiikka- ja peruskuntotreeneistä. Treenaamme pääasiassa omatoimisesti, ja kauden aikana kokoonnumme kahdeksan kertaa viikonloppuleireille harjoittelemaan koko joukkueen kanssa. Juuri tämä leiri- ja omatoimipainotteisuus erottaa maajoukkueharjoittelun seurajoukkueen treeneistä. Lisäksi maajoukkueessa monet piruetit ja hypyt tehdään eri suuntaan kuin seurajoukkueessa, mikä tuo oman haasteensa. Seuran tarjoamat Open Gym -kortit maajoukkueurheilijoille ovat helpottaneet harjoittelua huomattavasti, Julia lisää.

Maajoukkueurheilija ja Ladies Dance Teamin kapteeni Julia Moilanen

Kuvaile tyypillinen maajoukkueurheilijan viikko – mitä kaikkea siihen kuuluu?

– Seurajoukkueen kanssa harjoittelemme kolme kertaa viikossa lajia ja kerran fysiikkaa. Lisäksi teen kaksi maajoukkuetreeniä, joista toinen yhdistetään seurajoukkueen omatoimiharjoitukseen. Tämän lisäksi viikkoon kuuluu toinen voimatreeni sekä peruskuntoharjoitus, jonka sisällön voi valita itse, tämä tuo mukavaa vaihtelua treeniviikkoon!

Olivian viikkoharjoittelu:

Maanantai: Lepopäivä

Tiistai: Aamulla peruskuntotreeni ja liikkuvuusharjoitukset, illalla nopeusvoima- ja lajitreeni sekä TMJ-osuudet

Keskiviikko: Aamupäivällä voimatreeni

Torstai: Aamulla peruskuntotreeni, illalla lajitreeni

Perjantai: TMJ-treeni

Lauantai: Yleensä lepo

Sunnuntai: Aamulla voimatreeni, jonka jälkeen lajitreeni

– Tämä on minun perusviikkoni. Yleensä kahden tai kolmen viikon välein pidetään kevennetty viikko, jolloin treenitunteja vähennetään merkittävästi, esimerkiksi peruskuntoharjoitukset ja toinen voimatreeni jätetään pois. Lisäksi kerran kuukaudessa pidän kaksi peräkkäistä lepopäivää, Olivia kertoo.

Millaisia vastuita ja luottamustehtäviä maajoukkueen kapteenina sinulle kuuluu?

– Leireillä meillä on välillä niin sanottuja "kaputunteja", joissa olemme vetovastuussa esimerkiksi arvo- ja tavoitekeskusteluista sekä joukkueen ryhmäytymistehtävistä. Panostamme paljon joukkuehengen rakentamiseen! Lisäksi pidämme tiiviimpää yhteyttä valmennustiimin kanssa ja välitämme joukkueen asioita heille. Kisojen lähestyessä kapteenit vastaavat myös haastatteluihin, Olivia kertoo kapteeniudestaan.

Millaisia tavoitteita teillä on maajoukkueena tällä kaudella?  

– Tavoitteenani on kisata MM-lavalla ja kehittää itsestäni paras mahdollinen urheilija kauden aikana. Joukkueena tähtäämme vauhdikkaaseen ja taidokkaaseen ohjelmaan, joka säteilee energiaa. Tavoitteemme on maailman paras kokonaisuus! Julia kuvailee.

– Asetamme jokaiselle leirille omat, konkreettiset tavoitteet, joihin kuuluu tiettyjä ohjelman osa-alueita ja niiden kehittäminen. Tänä vuonna seuraamme myös HIT%-lukemia 1/4-, 1/2- ja kokonaissuorituksista. Tavoitteena on, että kauden aikana yli 50 % kokonaisista suorituksista on HIT-tason onnistumisia. Joukkueemme päämääränä on olla paras siinä, mitä juuri ME teemme, tähtäin on asetettu korkealle! Olivia iloitsee.

Cheertanssin maajoukkue 2025

Pysy kuulolla – seuraavaksi esittelemme myös junioreiden maajoukkueen! Muista seurata meitä Instagramissa @northernlightscheerleading ja kannusta joukkueet kohti MM-lavaa!

NLC-vuosi 2024 - Miten se meni?

Vuosi 2024 kääntyy loppua kohti ja on aika laittaa jälleen yksi huikea oululainen cheerleadingvuosi pakettiin. Northern Lightsissa on menoa ja meininkiä riittänyt, sillä Suomen suurimmassa lajin erikoisseurassa on tapahtunut monenlaista. 

- - -

Pohjoissuomalaiseen tapaan ei tavoitteista ole turhia huudeltu seurasta ulospäin, vaikka nyt menneen vuoden tuloksen voisi tietyillä mittareilla kiteyttää että olemme "Suomen suurin ja menestynein". Urheiluseuran menestyksen mittareita on monia ja olemme koonneet alle niistä muutamia, joista kuluneena vuonna Northern Lightsissa ollaan erityisen onnellisia ja kiitollisia. Saavutuksia on tullut niin seuratoiminnan kuin lajin kilpailutoiminnan puolella, ja vuosi on ollut vähintäänkin vauhdikas. Päälimmäisenä kulunut vuosi on tuonut iloa ja liikettä monen ikäisille cheerleadingin parissa liikkuville.

Joulunäytöksessä oli jännää ja kivaa. Estraadilla NL-perheen nuorimmat eli 3-5-vuotiaat Opaalit.

Suomen suurin jäsenmäärä 

NL:n pitkäaikainen haave täyttyi loppuvuodesta 2023, kun seuran jäsenmäärä kohosi yli tuhanteen. Tänäkin vuonna seurassa on liikkunut cheerleadingin ja cheertanssin parissa yli 1000 lasta, nuorta ja aikuista. Numero on huima ja tällä jäsenmäärällä olemme olleet kuluneena vuonna Suomen suurin lajin erikoisseura.

Harrastajamäärät ovat suuret etenkin lasten ikäluokissa eli lajikielellä mineissä ja youthissa, mutta myös aikuiset ovat löytäneet lajin pariin viime vuosina. Valmennuspäällikkö Alina Juutinen arvelee syynä olevan vanha kunnon "puskaradio":

— Kun lapset näkevät että toisilla on kiva harrastus, jossa kehittyy nopeasti ja saa sitä kautta uusia kavereita, haluaa myös kaverit lähteä kokeilemaan. Kun lähes jokainen harrastaja tuo yhden tai kaksikin kaveria lajin pariin, on kasvu eksponentiaalista, toteaa Alina ja jatkaa:

— Toisaalta myös aikuiset kaipaavat nykyään tavoitteellisempaa harrastamista, jonka takia meidän aikuisten alkeis- ja kilparyhmissä käykin kova kuhina ja harrastajilla on mukaansatempaavaa intoa!

Aikuisten kilpajoukkue Kvartsien taidonnäyte Joulunäytöksessä

Suomen suurin cheertanssissa

Northern Lights pitää hallussaan myös Suomen suurimman cheertanssiseuran titteliä, vuosittain joukkueita on 8-10 kaudesta riippuen. Tämä ei ole kuitenkaan uusi asia, vaan olemme olleet tässä asiassa Suomen suurin jo useampia vuosia. Tämä vuonna cheertanssin puolella on merkityksellistä se, kuinka suuria jopa harrastejoukkueiden ryhmäkoot ovat. Toiminnanjohtaja Heli Jääskö kertoo, että  cheertanssin harrastejoukkueissa on juuri nyt todella paljon imua.

— Cheertanssin harrastejoukkueet ovat perinteisesti olleet kooltaan melko pieniä Suomessa. Meillä tanssii tällä hetkellä lasten harrastejoukkueessa 30 iloista tanssijanalkua, youth-ikäluokassa tanssijoita on parikymmentä ja junioreissakin joukkuekoko on tällä hetkellä 16. Kaiken kukkuraksi aikuistenkin harrastekilparyhmä lähestyy jo 30 tanssijan rajapyykkiä. Harrastepuoli vetää kovasti, sillä meillä ehkä nähdään urheilijan polun mahdollisuudet tosi korkealle myös cheertanssissa, aina kansainvälisille arvokisalavoille saakka, miettii Heli.

Lasten cheertanssin harrasteryhmä Serafiinit Joulunäytöksessä

Vaikka juuri nyt lajin vetovoima on kova, tarvitaan myös Suomen suurimman seuran jäsenmäärään pääsemiseksi paljon harrastajia, jotka löytävät cheerleadingistä pitkäaikaisen harrastuksen ja NL:stä toisen kodin itselleen. Siis paikan, jossa on kiva harrastaa ja urheilla pitkälle. Valmennuspäällikkö Alina kertoo, että seuran urheilijan polulta löytyy sopivan tasoista harrastamista jokaiselle. Sen takia seurasta on helppo löytää oma paikkansa ja edetä harrastuksen parissa vaikka lajien huipulle saakka:

— Meillä on Northern Lightsissa yhteisöllinen tunnelma (#NLperhe) muun muassa yhteisten treenitilojen ja valmentajien hyvän yhteishengen ansiosta. Harrastajat kokevat vahvaa kuuluvuuden ja yhteisöllisyyden tunnetta jo puolen vuoden starttikurssin jälkeen, jonka takia he mielellään myös jatkavat seurassamme. Osa tähtää pitkälle ja aina lajin huipulle saakka, mutta meillä voi myös harrastaa ilman sen suurempia kisatavoiteita... Cheer on myös parasta harrasteliikuntaa!

 

Junioreiden harrastekilpajoukkueen Junior Dance Academyn harrastajat kertoivat Joulunäytöksessä, että laji on helppo aloittaa ja parasta on heidän mielestään yhteisöllisyys ja kaverit.

Suomen suurin kilpailusuoritusten määrä

Isolla seuralla on luonnollisesti myös paljon sellaisia joukkueita, jotka osallistuvat lajin kilpailutoimintaan. Northern Lightsin joukkueet ovat kilpailleet Suomen eniten kuluvana vuonna. Suomen Cheerleadingliiton edeltävän kauden HIT-tilaston mukaan NL:n joukkueet tekivät 74 kilpailusuoritusta ja kun tähän lisätään pienryhmien kilpailut, SCL:n kilpailukalenterin ulkopuoliset kilpailut ja kansainväliset kilpailusuoritukset, nousee luku 122 kilpailusuoritukseen. 

Määrä on merkittävä ja tietysti myös on huomioitavaa, että Oulusta lajin kilpailutoimintaan osallistuminen vaatii lähtökohtaisesti aina matkustamista, eikä ns. päivämatkan päässä olevia kilpailuja lajissa ole oululaisille juurikaan.

—  Pohjoisen kilpailumahdollisuuksien tilanne on heikko, eikä pohjoisen seuroissa juurikaan ole halukkuutta järjestää kisoja. Tämä on tietysti meidän urheilijoille kustannuskysymys, sillä pitkille kisamatkoille matkustaminen myös maksaa enemmän. Lanseerasimme tänä vuonna oman kilpailun, jota aiomme vuosittain kehittää niin, että se kiinnostaisi ja vetäisi kilpailijoita tänne meille Ouluun vierailemaan tulevina vuosina, kertoo Heli.

Suomen suurin mitalisaldo

Kilpailusuorituksia oli paljon, mutta mitenkäs se menestys? Fincheerupdates on julkaissut instagram-tilillään Suomen "epävirallisen viralliset” mitalirankingit seuroittain. Mitallirankingiin on laskettu mukaan kaikki tulokset Spirit-, Super- ja SM-kilpailuista keväältä 2024 ja Northernlightsilaisittain tilastot ovat upeaa luettavaa, sillä NL kirjaimellisesti siivosi mitalipöytiä.

NL-joukkueet napsivat hopeamitaleja Suomen toisiksi eniten, ja kulta- sekä pronssimitaleja maan eniten. Kokonaismitalirankingissä Northern Lights oli Suomen paras, yhteissaldo 24 mitalia. NL on tilastojen perusteella Suomen menestynein seura lajin kilpailutoiminnassa, mutta mitkä taustatekijät siihen siivittivät?

Vuoden 2024 seurojen mitaliranking (@fincheerupdates, Instagram)

Valmennuspäällikkö Alina toteaa, että kilpailevia joukkueita on paljon ja valmennuksen laatu on tasaista urheilijan polun alkupäästä aina huipulle saakka:

—  Meidän seuran valmentajat ovat peruskoulutettuja liiton suositusten mukaisesti, mutta myös ammatillisesti kouluttautuneiden määrä on nousujohteinen: Tänä vuonna meidän valmentajista reilut 30% on liikunnan tai kasvatusalan ammattilaisia, tai lajiliiton VOK-tasokoulutettuja valmentajia. Seuran sisäinen koulutuspolku on kattava. Valmentajat peruskoulutetaan, jonka lisäksi seurassa käytetään jaetun osaamisen mallia, missä valmentajia täydennyskoulutetaan vuosittain seuran sisäisesti. Valmentajia myös ohjeistetaan asettamaan rohkeasti sekä menestystavoitteita että väliportaita niiden saavuttamiseksi. 

—  Seurassa on myös paljon upeita esikuvia menestyneistä valmentajista, urheilijoista ja joukkueista, jotka motivoivat myös muita olemaan rohkeasti kunnianhimoisia, unelmoimaan ja saavuttamaan tavoitteitaan. Valmennuskulttuuri on kuitenkin kestävä, eikä tavoitteita pyritä saavuttamaan "hinnalla millä hyvänsä", jonka takia myös kokeneet urheilijat ja harrastajat motivoituvat vuosi toisensa jälkeen tekemään töitä unelmiensa eteen, muistuttaa Alina.

Valmennuspäällikkö Alina (vas.) on itsekin mukana valmennustyössä ja näkee NL:n valmennuskulttuurin arjessa päivittäin.

Suomen parhaat Tähtiseura-auditoinnin tulokset 

Kuluneen vuoden alkupuoliskolla Northern Lights sai myös kahden vuoden välein tehtävien Tähtiseura-merkkien uudelleenauditointien tulokset. Ne olivat Suomen Cheerleadingliiton alaisista jäsenseuroista Suomen parhaat. Suomen suurimman seuran menestys ei lepää siis ainoastaan kilpailutuloksien, hyvän valmennuksen ja sitoutuneiden harrastajien ja urheilijoiden varassa, vaan myös seuratoiminnan laatu on erittäin hyvällä tasolla.

— Meillä on nykyisellään seurassa myös sellaisia toimijoita, jotka eivät suoranaisesti linkity joukkueisiin tai valmennukseen. He haluavat tehdä tavoitteellista seurakehitystyötä ja sen tulokset onkin näissä uusimmissa auditointituloksissa hyvin nähtävillä, hymyilee toiminnanjohtaja Heli ja jatkaa,

— Toimistotiimissä meitä on yhteensä kuusi tekijää, joilla on todella kova palo seuran kehitystyöhön... Ällistyn siitä viikottain, miten isolla sydämellä meillä toimistolla tehdään töitä! Samoin luottamustoiminen johtokunta ja toimikunnat ovat olleet kunnon iskussa tänä vuonna. On mahtava seurata, millä draivilla he osallistuvat seuratoimintaan. Se on tietyllä tapaa myös poikkeuksellista urheiluseuroissa, että meillä on näin paljon näin aktiivisia seuratoimijoita. Yhdessähän tätä tehdään ja kun tuhat ihmistä tekee ilolla ja intohimolla, niin kyllä siitä tuloksia syntyy!

Lasten ja nuorten sekä aikuisten Tähtimerkki-auditoinnin tulokset vuonna 2024

Vuodesta 2024 hienoja muistoja riittäisi paljon muitakin, kuten seuran omat tapahtumat, näytökset, Perhepäivä tai uusi kilpailu Northern Spring Cup. Myös toimikuntien vuosi oli menevä, esimerkiksi Nuorisotoimikunta toteutti vuoden aikana useita pieniä ja suuria omia tempauksia. Uutena asiana seuran edustajia oli enemmän kuin koskaan erilaisissa verkostoissa osallisina ja heitä kutsuttiin myös puhumaan erilaisiin tilaisuuksiin cheerleadingin kehittämisestä ja urheiluseuratoiminnasta.

Kohta onkin aika suunnata katseet uuteen alkavaan vuoteen. Siellä odottavat moninaiset hienot seuratapahtumat ja tietysti uudet, korkealle asetetut tavoitteet! Muun muassa joulukuussa käynnistetty Huippu-urheilun toimikunta aloittaa virallisesti toimintansa vuodenvaihteen jälkeen, seuran 5-vuotis strategiakausi on tulossa päätökseensä ja uuden strategiakauden valmistelu käynnistetään laajamittaisesti ensi vuonna, Northern Spring Cup -kilpailu järjestetään Oulussa toista kertaa, seura etenee Huippu-urheilun tähtimerkkipolulla tasaisesti ja hankerahoitteinen LähiCheer-konsepti vie matalan kynnyksen harrastetoimintaa lähialueille hyvällä sykkeellä.

Tärkeintä ovat kuitenkin ihmiset ja #NLperhe. Kaikenlaisen menestyksen takana ovat aina onnistumisen ja yhteenkuuluvuuden kokemukset arjessa, yhdessäolo samaan suuntaan katsovien ja samanhenkisten ihmisten kanssa - Ja merkityksellisyyden kokemus. NL-yhteisössä on isosti tätä, kiitos siitä kaikille nykyisille jäsenillemme. Te teette Northern Lightsin, Suomen suurimman seuran!

Nyt on aika ottaa pieni tauko ja rauhoittua joululoman viettoon. Oikein rauhaisaa joululomaa kaikille ja menestystä uuteen vuoteen!

Joulunäytöksessä katsottiin ja kannustettiin kaikkia joukkueita.

- - - -

- Kuvat: Joulunäytöskuvat Taru Ojala ja Konsta Nevala

- Grafiikat: Mitaliranking Fincheerupdates ja Tähtiseuramittarit Northern Lights verkkosivut

Juhlagaalan onnittelupuheita osa #1

Vuosi 2023 oli meillä seurassa juhlavuosi, kun juhlimme 30-vuotiasta oululaista kilpacheerleadingia! Pääsemme kevään aikana hetkeksi vielä marraskussa pidetyn Juhlagaalan tunnelmiin, kun julkaisemme NL-blogissa Juhlagaalassa pidettyjä onnittelupuheita. Ensimmäisen julkaisuvuorossa on Suomen Cheerleadingliiton puheenjohtajan Riikka Taivassalon onnittelupuhe seuralle:

- - - - - - -

Onnittelupuhe 11.11.2023 NLC-Juhlagaalassa

Hyvät ystävät, arvoisa oululainen cheerleadingväki,

Suomen Cheerleadingliitto onnittelee lämpimästi Northern Lights Cheerleadingiä, yhtä vanhimmista jäsenseuroistamme. Northern Lights on itseasiassa vanhempi kuin lajiliittomme ja siinäkin mielessä merkittävä edelläkävijä lajimme historiassa. Cheerleadingliitto täyttää 30 vuotta vasta kahden vuoden kuluttua. Täällä Oulussa onkin tehty useita asioita ensimmäisenä Suomessa ja NLC:n vaikutus suomalaisen cheerleadingin kasvuun ja menestykseen on kiistaton. Seuran ansioita voisi tässä luetella enemmänkin, mutta nostan esille pari merkittävintä, määrän ja laadun.

Ensimmäisenä on ehdottomasti seuratoiminnan laatu, jossa NLC on koko olemassaolonsa ajan edustanut maamme kärkitasoa. Northern Lights oli yksi ensimmäisistä cheerleadingin lasten ja nuorten tähtiseuroista ja sai tuon arvokkaan laatumerkin vuonna 2007, kun ohjelma oli lajissamme käynnistynyt. Edellisessä auditoinnissa vuonna 2020 seura sai koko lajiliittomme historian silloiset parhaat ”arvosanat” johtamisesta ja hallinosta sekä auditoinnin kokonaistuloksista. Seura on sitoutunut laatuohjelmaan ja on mukana myös huippu-urheilun tähtiseuraohjelmassa. Seuran toiminta kattaakin kaikki tasot, harrastelijasta huippu-urheiluun ja seura tuottaa säännöllisesti huippu-urheilijoita myös maajoukkueisiin.

SCL:n puheenjohtaja Riikka Taivassalo

Seuratoiminnan laadun NLC:ssä varmistavat osaavat ihmiset. Ja olenkin hyvin kiitollinen siitä, että useat NLC toimijat ovat antaneet panoksensa näiden vuosien aikana myös valtakunnalliseen ja kansainväliseen cheerleadingin kehittämiseen liittotasolla. Saamme tänään täällä myöhemmin arvostaa joitain heistä myös liiton ansiomerkkien jaon merkeissä ja useampia on jo aiempina vuosina palkittukin. Muun muassa kaksi siitä harvasta joukosta, joille on myönnetty cheerleadingliiton kultainen ansiomerkki tulee nimenomaan täältä NLC:stä ja ovat tämän seuran perustajäseniä, Heli Kaskela ja Saara Martikka. Tällainen osaamisen jakaminen ja valtakunnallinen lajin kehitystyö kertoo paljon seuran arvoista ja sitoutumisesta yhteisöömme, cheerperheeseen. Olen saanut myös itse työskennellä läheisesti näiden ihmisten kanssa ja olen aina arvostanut juuri sitä arvopohjaa, jonka uskon syntyneen nimenomaan NLC:n toiminnasta ja yhteisöstä. Tuossa arvopohjassa erityisen merkittävää on cheerleadingin molempien alalajien yhdenvertainen kehittäminen ja arvostus.

Ja siitä päästäänkin siihen toiseen seuran merkittävään ansioon, nimittäin määrään: NLC on jo vuosia ollut harrastajamäärässä mitattuna Suomen suurin cheertanssiseura ja oli vuoden 2022 lopussa kerättyjen jäsenmäärätietojen mukaan myös kokonaisuudessaan Suomen suurin seura. Tänä syksynä olette myös ylittäneet tuon maagisen 1000 jäsenen rajapyykin, jollaista ei ole historiassamme kovinkaan montaa kertaa raportoitu. Cheertanssin ja cheerleadingin määrällinen ja laadullinen yhdistäminen onkin Northern Lightsin ehdoton vahvuus ja saavutus, josta useat suomalaiset seurat voivat ottaa esimerkkiä. Myös kilpailumenestystä on seuralle tullut molemmista lajeista, joten kompromisseja ei ole tehty siinäkään.

Juhlagaalan tunnelmaa 11.11.2023

Tämä juhlapuhe on minulle henkilökohtaisestikin aika merkittävä. Tämä on viimeinen virallinen edustustilaisuus cheerleadingliiton puheenjohtajana, sillä jätän tehtäväni vuoden vaihteessa. Ja olen todella iloinen, että se tapahtuu juuri täällä. Heli, teidän toiminnanjohtaja, varmasti isosti tämän seuran sielu ja voima, joka oli edeltäjäni tässä tehtävässä on ollut minulle iso tuki ja mentori läpi näiden vuosien. Heli on myös Suomen pitkäaikaisin toiminnanjohtaja, mikä kertoo siitä, että täällä on hyvä olla ja kehittää lajia. Ja siinä isossa roolissa on tietysti teidän koko johtokunta, Arjan, niin ikään toisen hyvin pitkäaikaisen toimijan johdolla. Te olette onnistuneet luomaan jotain sellaista, josta me kaikki muut voimme vain ottaa esimerkkiä.

Tätä seuraa on rakennettu intohimolla ja kasvatettu ammattimaisesti. Pitkäaikaiset toimijat antavat koko sydämensä sille, että lapset, nuoret ja aikuiset saisivat harrastaa turvallisesti ja kilpailla korkeimmalla tasolla. Te arvostatte edelleen myös vapaaehtoistyötä ja siihen panostetaan, yhteisöllisyyttä vaalitaan yhteisissä tiloissa, tapahtumissa, kisamatkoilla, joita teille tulee paljon, kun kisat aktiivisesta kilpailujärjestäjän roolista huolimatta, harvemmin ovat kotikaupungissa.

NLC:n historiassa ja toiminnassa tänään näkyy juuri ne asiat, jotka ovat läpi näiden vuosien saaneet meidän koko lajin kukoistamaan ja menestymään. Haluaisin kohottaa maljan seuran uudelle vuosikymmenelle, joka tulee jälleen viemään cheerleadingiä eteenpäin niin Oulussa, koko Suomessa kuin kansainvälisestikin.

Paljon onnea!!

12 kysymystä toiminnanjohtajalle

Syyskuussa seuran toiminnanjohtajalla Helillä tuli täyteen 12 vuotta tässä pestissä, isot onnittelut! 12 työvuoden kunniaksi esitimme Helille tusinan verran haastattelukysymyksiä, joihin pyysimme kuusi pidempää ja kuusi lyhyempää vastausta. Lue alta Helin vastaukset!

- - - - -

Mitä kuuluu juuri nyt?

— Kiitos oikein hyvää! Seuran 30-vuotis Juhlavuosi on taittumassa loppua kohti ja hienoja juttuja vielä tulossa, kovasti odotan marraskuussa järjestettävää Juhlagaalaa. Meillä Northern Lightsissa perusarki pyörii kivasti. Valmentajat ja muut toimijat ovat innokkaana uuden lukuvuoden kynnyksellä, joukkueet ovat kaikki päässeet hyvin treenin ja tekemisen makuun, uusia lajin aloittaneita on tänä syksynä Starttikursseilla reilut 100 ja toimistollekin ollaan saatu vahvistusta työvoimaan valmennuspäällikön palkkauksella eli arki rullaa oikein kivasti.

Olet ollut nyt 12 vuotta toiminnanjohtajana seurassa ja olet myös Suomen ensimmäinen seuratason toiminnanjohtaja cheerleadingissä. Oletko kokenut olevasti uranuurtaja?

— En koe olevani uranuurtaja, mutta alussa olin ehkä vähän kummajainen lajikentällä ainoana tässä pestissä Suomessa. Sittemmin useisiin seuroihin onkin palkattu toiminnanjohtajia. Iso juttu työssä on ollut kantaa tätä toiminimikettä ja lippua ylpeänä varsinkin alkuaikoina, sillä olen huomannut ettei tämä ammattinimike ole välttämättä edelleenkään vakiintunut ”ihan oikean ammatin” nimikkeeksi vielä cheerleadingissä ja osittain muissakaan lajeissa. 

— Matkan varrella olen tavannut ”luottamustoimisia toiminnanjohtajia” ja useampia osa-aikaisia toiminnanjohtajia. Vielä aivan viime vuosilta muistan erään toiminnanjohtajan, joka etäkokouksessa totesi sen päättyessä, että lähtee vielä loppupäiväksi ”oikeisiin töihin”. Se tuntui todella pahalta kuulla. Me urheilun työntekijät rakennamme itse omaa diskurssiamme ja siksi on valtavan tärkeää myös tuoda ammatin arvostusta ja vaatimuksia esille. Toiminnanjohtaja ei ole luottamustoimi. Minusta on myös aika hurja ajatus, että toiminnanjohtaja toimisi osa-aikaisesti, paitsi jos siis ei ole tarkoitus johtaa toimintaa kokonaisvaltaisesti ja todella kehittää organisaation toimintaa. Olen ainakin yrittänyt vuosien varrella sanoittaa vahvasti tämän työn vaatimaa ammattilaisuutta, toivon että olen onnistunut siinä ainakin joskus!

Olet tunnettu myös idearikkaana ihmisenä. Miten hyvät ideat syntyvät ja meneekö kaikki toteutukseen?

— Sanoisin, että hyvässä yhteisössä ideat syntyvät kuin itsestään ja niitä jalostetaan porukalla. Tarvitaan luovuutta ja kokeilunhalua. Olen ollut onnekas, kun meillä on toimistolla ja koko yhteisössä tosi paljon innokasta ja idearikasta väkeä. Ideoita syntyy paljon meillä kaikilla ja niitä pyritään kuuntelemaan herkällä korvalla. Paljon pieniä ja suuria hyviä ideoita on vuosien varrella toteutettu. Paljon ideoita on jäänyt toteuttamattakin, koska aina mietitään isossa kuvassa mitä uusi idea tuo isommalle porukalle seurassa ja toisaalta se tärkein kysymys urheiluseurassa on, että löytyykö idealle toteuttajat. Toisaalta toki välillä on kokeiltu sellaisiakin ideoita, joista on todettu ettei ollut meidän juttu ollenkaan. Hyviä ideoita on vielä monia tulevaisuudenkin varalle jemmassa!

Kerro jokin idea, joka vielä odottaa toteutusta?

— Hmmm... No muistan esimerkiksi sellaisen tapauksen, kun syksyllä 2018 valmistui Oulun Hupisaarille uusi katettu kesäteatteri. Menin heti sinne sunnuntaikävelyllä pyörimään ja fiilistelemään, että minkälaisen maksuttoman cheerleading-tapahtuman siellä voisi järjestää... Paikka on upea ja vieläpä hienolla paikalla Ainolan puistossa. Paikkaa ei varsinaisesti ole rakennettu urheilutapahtumia varten, mutta tärkeintä onkin ajatella luovasti boksin ulkopuolelta aina kun se on mahdollista. Vielä ei tämä idea ole mennyt jatkoalostukseen kun on ollut paljon muuta tässä välissä meneillään, mutta ehkä joku päivä! Se idea ja monet muut odottavat vielä toteutumistaan.

Hyvät ideat syntyvät luovuudesta. Hupisaarten 300-paikkainen katettu kesäteatteri on ollut Helillä mielessä jo pitkään, mitä kivaa sinne saisi joskus järjestettyä.

Ei ole salaisuus, että teet paljon erilaisia töitä ja töiden lisäksi olet monissa luottamustoimissakin mukana. Mitä tarkalleen ottaen teet juuri nyt?

— Päivätöiden ohella olen lajin parissa mukana myös tuomarina ja vielä pienellä prosentilla valmentajana seuratasolla. Tämän vuoden keväällä sijaistin kevätkauden ajan myös Suomen Cheerleadingliiton Tanssimaajoukkueen valmentajana. Lajin parissa olen luottamustoimessa Tuomarivaliokunnassa. Muiden luottamustoimien puolesta kuulun Oulun Seuraneuvottelukuntaan ja juuri tänä syksynä päättyi Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilun hankerahoitteinen projekti Kolmiloikka Urheiluseuran Digitaalisuuteen, jonka ohjausryhmässä toimin. Tämän lisäksi teen jonkin verran konsultointia ja sparrikeikkaa urheilun parissa.

Listasi lajin parissa ja muualla urheilun kentällä on melko mittava. Puuhaa näyttää riittävän ja olet menestynyt monella saralla. Pitääkö tehdä paljon, että menestyy?

— Ei pidä tehdä paljon. Olen aina sanonut, että pitää tehdä sopivasti eli juuri sen verran, mikä itselle on hyvä. Oma 100% riittää. Se voi olla toisena päivänä enemmän ja toisena päivänä vähemmän, mutta se riittää kun sen antaa joka päivä. Seuratoiminta on tiimityötä ja yhdessä tekemistä. Kun jokainen tiimissä tuo pöytään oman 100% joka päivä, niin homma toimii. Pelkän yhden ihmisen panos ei riitä.

— Kun työ on mukavaa, se ei pääosin tunnu työltä. Luottamustoimet taas tasapainottavat kivasti aktiivista vapaa-aikaa ainakin minulla. Kaikkea ei pidä yrittää laskea rahassa vaan saan myös iloa siitä, että pystyn antamaan urheiluyhteisölle takaisin omaa osaamistani. Jokaisen on hyvä miettiä, mikä on itselle juuri oikea määrä puuhaa, jotta mieli pysyy virkeänä. Mitä sitten tuloksien tekemiseen tulee... niin kuitenkaan harvemmin menestystä tai tulosta on tehty pötköttämällä, olkien kohauttelulla tai kattoon syljeskelyllä. Joten siinä mielessä kyllä kannustan ihan jokaista työteliäisyyteen ja pitkäjänteisyyteen, jos tulosta on tarkoitus tehdä.

”Harvemmin menestystä tai tulosta on tehty pötköttämällä, olkien kohauttelulla tai kattoon syljeskelyllä. ”

Sitten kuusi nopeaa kysymystä, vastaa se mikä ensimmäisenä tulee mieleen:

Oranssi, sininen vai valkoinen?

— Kaikki! Mutta jos on pakko valita niin oranssi.

Joku tosi vanha lempibiisi?

— Elämän nälkä (Pave Maijanen) tai September (Earth, Wind & Fire)

Uudempaa tuotantoa lempibiisi?

— Tough Love (AVICII) ja Dernière Danse (Indila)

Cheerleading vai cheertanssi?

— Molemmat! Ei MISSÄÄN NIMESSÄ voi valita vain toista.

Lempivuodenaika?

— Syksy ehdottomasti.

Päälimmäisenä mielessä juuri nyt ja terveiset seuraväelle?

— Kaikki hienot jutut, mitä vielä tälle vuodelle NLC Juhlavuoden tiimoilta on tulossa! Terveisinä haluaisin kiittää koko meidän seuran väkeä tästä yhdessä kuljetusta matkasta. Te harrastajat, urheilijat, valmentajat, seuratoimijat ja toimiston väki teette tämän seuran, ihan joka päivä. Kiitos, että olen saanut olla mukana kulkemassa tätä hienoa matkaa teidän kanssa ja saan edelleen olla mukana kanssanne kehittämässä meille maailman parasta cheerleading-seuraa. Olette upeita, jokainen NL-perheessä!

"Ei pidä tehdä paljon, vaan sopivasti. Oma 100% riittää joka päivä."

TET-harjoittelussa NL-hallilla

Aika ajoin saamme NL-hallille Oulun Taskilaan yläkoululaisia työelämään tutustujia. Niin myös tällä lukukaudella ja syyskuun puolivälissä meillä hallilla olikin kaksi seuran junioriurheilijaa TET-harjoittelussa. Kyselimme heiltä fiiliksiä ja kuulumisia TET-viikolta.

-------------------------------------------------------

Keitä te olette? 

— Me ollaan Jasmin ja Minea. Harrastamme molemmat tällä hetkellä Kristalleissa. Jouluna meille molemmille tulee harrastusvuosia täyteen neljä. Ollaan ysillä peruskoulussa.

Miten päädyitte TETtiin Northern Lightsille?

— Päädyttiin kysymään TET-paikkaa, koska ollaan molemmat kiinnostuneita valmentamisesta sekä muista hallin työtehtävistä. Halli on jo valmiiksi tuttu paikka ja tuntui mielenkiintoiselta perehtyä siihen ja seuran tehtäviin vielä paremmin.

Mitä olette viikon aikana tehneet?

— Ollaan tän viikon päästy siivoamaan hallia eli imuroimaan mattoja ja luutuamaan peilejä, inventoimaan kilpailupukuja eli laskemaan niitä ja tarkistamaan ovatko ne ehjiä ja puhtaita. Päästiin myös suunnittelemaan ja avustamaan valmentajia lasten treeneissä.

TET-viikkoon hallilla mahtuu monenlaisiin tehtäviin tutustumista

Olette tutustuneet myös valmentajien työhön ja avustaneet harjoituksissa. Minkä joukkueiden harjoituksissa olette olleet ja mitä olette siellä päässeet tekemään?

— Ollaan oltu mukana Opaalien, Onyksien, Akaattien ja CheerStartti Minien treeneissä. Treeneissä olemme muun muassa pitäneet lämppätansseja, leikkejä ja olleet apuna valmentajille valmennuksessa. Ollaan myös päästy nostamaan Onyksejä ja Opaaleja hissiin, reisariin sekä feimiin.

Mitä pienten lasten ryhmistä Opaaleista ja Onykseista jäi päällimmäisenä mieleen?

— Ihaninta Opaaleissa ja Onykseissä oli suloiset lapset itsessään ja heidän reippaus ja rohkeus lähteä kokeilemaan uusia juttuja! Oli huippua katsoa, kuinka iloisia ja energisiä he olivat treenatessaan! Oli myös kiva huomata, että vanhemmat kuvasivat lapsiaan ja katsoivat treenejä sivusta hymy kasvoilla.

Mikä on parasta cheerleadingissa?

Jasmin: Parasta cheerleadingissa on kaverit, sekä uudet että vanhat. Cheeristä olen saanut paljon uusia jopa elämänmittaisia ystäviä. Ihanaa on myös joukkueen sisäinen yhteishenki, onnistumiset ja epäonnistumiset koetaan yhdessä ja se on mahtavaa. Treeneissä pystyy myös unohtamaan vapaa-ajan murheet hetkeksi ja keskittyä johonkin paljon hauskempaan. Cheerleading on myös tosi monipuolinen ja hauska laji, eikä siinä tule koskaan tylsää, koska aina voi oppia jotain uutta. Treeneissä on myös ihanat ja tsemppaavat valmentajat, jotka tekee parhaansa joukkueen eteen ja heidän osaaminen on huippua. Tottakai myös kilpailut on parhaimpia cheerleading-muistoja, koska siellä joukkueen yhteishenki kasvaa huimasti ja kisoissa on aina sanoinkuvailematon tunnelma.

Minea: Mielestäni cheerleadingissa parasta on joukkueen mahtava yhteishenki, yhdessä työskentely ja kehittyminen. Ihanaa on myös joukkuuen tai stunttiporukan kanssa yhdessä onnistuminen taidossa, jota on harjoiteltu pitkään. Myös uusien kavereiden saaminen uudessa joukkueessa on mahtavaa. Ihanaa treeneissä on myös, että siellä usein unohtaa hetkeksi stressin ja huolet, joita tulee esimerkiksi koulusta tai muualta arkielämästä. Meidän seurassa on ihanat ja tsemppaavat valkut, jotka tekevät aina parhaansa joukkueiden eteen, antaa superhyviä vinkkejä uusiin taitoihin ja ovat aina valmiita auttamaan. Toki myös kisamatkat ovat ihania kokemuksia, kun joukkueen yhteishenki paranee ja puhalletaan yhteen hiileen joukkueen kanssa hyvissä ja huonoissa hetkissä. Kisoista jää myös aina superihania muistoja, joita ei unohda koskaan.

Jasmin ja Minea

MP Northern Lights?

— Best seura :-D ... Meidän seura on superosaava Tähtiseura. Valmentajat ovat huippuosaavia ja ammattitaitoisia. Meidän seurassa on myös turvallinen olo ja tuntuu, että on aina tervetullut hallille.

Mitä terveisiä haluaisitte lähettää NL:n harrastajille näin syyskuussa kun lukuvuosi on aluillaan?

— Halutaan lähettää suuret tsempit kaikille NL-harrastajille tähän ja tulevaan kauteen sekä kisoihin! Toivottavasti teillä tulee olemaan superhauska kausi oman joukkueenne kanssa. Tehkää aina parhaanne <3

Entä mitä terkkuja voisitte lähettää heille, jotka vielä miettivät kannattaako cheerleadingia kokeilla harrastuksena?

— Jos mietit vielä kannattaako cheerleadingia kokeilla harrastuksena, niin ehdottomasti mukaan NL-perheeseen kokeilemaan monipuolista ja hauskaa lajia, jossa ei tule koskaan tylsää! Aluksi ei myöskään tarvitse osata mitään, koska kaiken oppii treeneissä tekemällä... Joten siitä ei tarvitse ottaa stressiä, niinkuin ei mistään muustakaan. Tänne voi tulla omana itsenään <3