cheertanssi niin vahvoissa kantimissa?
-----------------------------------------------------------
— Cheertanssi on vauhdikas ja monipuolinen laji, joka tempaa mukaansa heti. Laji on vahvasti yhteisöllinen ja myös harrastajalle edullinen suhteessa moniin muihin lajeihin. Se sopii lajina kaikenikäisille ja eri taustoistakin tuleville uusille harrastajille. Oulussa cheertanssin suosion syy on varmasti myös kilpailullinen menestys, jota meidän joukkueet tuovat vuosittain kotiin, miettii suosion syitä Emmi Pälvilä, joka tanssii itse naisten edustusjoukkueessa sekä valmentaa junioritanssin edustusjoukkuetta ja helmikuussa aloittavaa Marmorit-joukkuetta.
Joukkueiden menestyminen
Joukkueiden menestys on vuodesta toiseen vahvaa ja kolmen ikäluokan edustusjoukkueet tahkoavat hyviä tuloksia. Junioreiden ja naisten joukkueet ovat lähes kestosuosikkeja vuosittain mitalikolmikkoon SM-finaalissa ja lasten ikäluokan edustusjoukkue kilpailee kultamitaleista aina astuessaan kisalavalle. Ihan sattumaa tällainen kestävä menestys tuskin on?
— No ei se varmaan ihan sattumaa ole. Meillä on todella pitkät perinteet cheertanssissa Oulussa myös kilpailemisen saralla, ensimmäinen junioreiden Euroopan mestaruus on vuodelta 2000 ja sen jälkeen arvokilpailujen mitalisijoja on tipahdellut säännöllisin väliajoin, nauraa nykyisinkin junioritanssia valmentava Heli Kaskela.
Viime vuoden joulukuussa SM-finaalissa oululaisia odotti jättipotti. Junioreiden edustusjoukkue uusi Suomen mestaruutensa varmoin ottein puhtaalla ykkösrivillä ja nappasi näin junioreiden arvokilpailujen edustuspaikat tälle vuodelle niin MM- kuin EM-kilpailuihinkin. Kirsikkana kakun päällä Oulun naisten edustusjoukkue ylsi kovassa kisassa hopealle, mikä takasi joukkueelle EM-edustuspaikan aikuisten tanssisarjaan tulevalle kesälle Italiaan. EM-edustuspaikka tuli naisille 17 vuoden jälkeen. Joukkue on hävinnyt kirkkaammat mitalipaikat viime vuosina täpärästi, sijoittuen lähes poikkeuksetta sarjan aina pronssille. Miltä menestys mahtoi tuntua valmentajasta?
— Sehän tuntuu mahtavalta, hymyilee naisten joukkueen valmentaja Jonna Ruikka ja jatkaa,
— Kaikki tämä oli useamman vuoden prosessi, tänä vuonna joukkue oli valmis ja halusi todella kovasti menestystä sekä EM-paikkaa. Nyt suuntaamme vahvasti kesän EM-kisaa kohti. Puhtaasti tekeminen ja tekemisen varmuus ovat kasvaneet vuoden aikana, ja joukkueen yhtenäisyys on kehittynyt valtavasti.
Kun näihin SM-finaalin huikeisiin tuloksiin lisätään lasten edustusjoukkueen Zirkoneiden voitot kaikista kotimaan kisoista viime vuonna ja sen fakta, että Oulu on ainoa kaupunki josta SM-finaaliin tiensä selvittivät myös seuran kakkosjoukkueet niin junioreissa kuin aikuisissakin, voitaneen todeta, että kilpailullisesti vuosi oli vahva ja erittäin menestyksekäs Oulun cheertanssijoille.
Junior Dance Team SM-kilpailuissa 2020 |
Oululaista ossaamista muuallakin
Cheertanssin alkuoppinsa Oulun Northern Lightsissa saaneita on vuosien saatossa levinnyt muuallekin kotimaahan. Tällä hetkellä oululaislähtöisiä cheertanssin valmentajia toimii tiettävästi ainakin Espoossa, Kuopiossa, Turussa ja Rovaniemellä.
Muutoin oululaisia valmentajia on melko harvakseltaan nähty muualla Suomessa jakamassa oppejaan. Leiriohjaajina, koreografeina tai lajin luentojen pitäjinä oululaiset ovat vielä muille melko tuntemattomia. Ehkä matka koetaan liian pitkäksi, että Oulusta saakka voisi ohjaajan, koreografin tai luennoitsijan pyytää?
Kaikki eivät ole kuitenkaan matkasta moksiskaan: Oulusta on viime vuosina käyty pitämässä joukkueleirejä muutamalle joukkueelle ja naisten tanssin valmentaja Jonna on käynyt tekemässä muutamia sm-tason kilpailukoreografioita oman seuran ulkopuolelle Espooseen hienolla menestyksellä.
Oulun valmentajat ovat käyneet myös jakamassa oppejaan ulkomailla: Jonna on käynyt useampaan otteeseen ohjaamassa suurilla cheertanssileireillä Valko-Venäjällä ja Ukrainassa, viime vuonna Jonna ja Heli kävivät tuomaroimassa Puolan mestaruus –kilpailuja ja juniorivalmentajat Heli ja Emmi kävivät pitämässä viikonlopun kestävän cheertanssin workshop-koulutuksen puolalaisille valmentajille. Heli on kouluttajana konkari, mutta mukaan lähti demoksi ensimmäistä kertaa seuran ulkopuoliseen koulutukseen myös Emmi.
— Puolan koulutus oli erilainen ja mukava kokemus. Olin itse mukana käytännön osuuksissa ja opetin englanniksi, kyseessä oli perusjuttujen opettamista puolalaisille valmentajille. Itselle se oli uutta ja haastavaa, mutta samalla antoisaa ja toi kyllä hyvää kokemusta ihan kansainvälisellä tasolla. Opetan itse arjessa nuoria urheilijoita ja nyt oli kiva päästä kertomaan muille valmentajille oppeja, kertoo Emmi.
— Meillä on täällä pohjoisessa aika laajasti osaamista. Varmasti löytyy valmentajia vaikka minkälaisiin projekteihin ja mielellään meiltä käydään muuallakin ohjaamassa aina kun tilaisuus tulee. On leiriohjaajia, luennoitsijoita, ohjelman eri osa-alueiden hiontamestareita ja rohkeimmille koreografejakin, tuumii Heli.
Omaperäisyys on plussaa
Puhutaan sitten koreografioista. Oululaisten koreografiat jakavat aina mielipiteitä. Joku kokee ne erilaisiksi ja omaperäisiksi, ehkä liiankin. Jollekin toiselle koreografiat ovat mieleenpainuvia, ne muistetaan vielä pitkään kisan jälkeenkin. Usein koreografioita sävyttää selkeästi erottuva teema, mutta ei aina. Liikekieli on perus pom-tekniikan lisäksi myös pyritty tekemään sellaiseksi, että siinä olisi aina jotakin uniikkia. Jotakin oululaisille omaa. Oululaisilla on selkeästi vahva usko omaan juttuun ja tyyliin.
— Ei meillä mitenkään sovita, että olisi tietty omaperäinen tyyli. Se tulee valmentajista itsestään ja Oulun kasvatteina heissä taitaa olla sisäänrakennettuna tietynlainen tapa tehdä koreografioita, nauraa Heli.
Tärkein asia oululaisille itselleen on se, että myös koreografiat valmistuvat omista päistä.
— Meillä valmentajat haluavat itse oppia tekemään koreografioita, se on se koko jutun suola! Kun ei aluksi osaa, niin sitten opetellaan. Yritetään ja erehdytään. Kannamme erityistä ylpeyttä siitä, että kaikki NL:n koreografiat syntyvät omien valmentajien päissä ja ne jatkojalostuvat kilpailuohjelmaksi valmentajatiimin yhteistyöllä, kertoo Heli ja toteaa, ettei kaikkien pidäkään näyttää samalta:
— Olen itse myös lajin tuomari ja koen, että suomalaisessa cheertanssissa saisi näkyä jokaisen kaupungin ja seuran oma tyyliä. Se ei onnistu, jos koreografiat ostetaan kokonaisuudessaan aina ulkopuolelta tai ei luoteta omaan tekemiseen, että voitaisiin itse kehittyä hyviksi koren tekijöiksi.
— Myös Euroopan tasolla olisi hienoa, että maiden omaa tyyliä olisi kilpailuohjelmissa enemmän näkyvillä. Ei siitä tule mitään, että kaikki yrittävät olla jenkkien pom-kopioita tai että koko maailma ostaa koreografiansa amerikkalaiskoreografeilta. Ei laji sillä tavalla kehity, että yritetään olla kaikki samanlaisia. Laji kehittyy vasta, kun jokainen tuo ylpeästi peliin mukaan omaa ainutlaatuisuuttaan, uniikkeja piirteitä ja yllätyksellisiä koreografioita. Arvostan itse sellaista rohkeutta valtavasti, miettii Heli.
Juniorivalmentaja Emmi kertoo, että hänen kiinnostus koko valmentamiseen on alunperin lähtenyt juuri kiinnostuksesta päästä tekemään koreografioita:
— Olen itse halunnut alusta saakka päästä tekemään koreografioita ja toteuttamaan omia visioita ohjelmien parissa. Minulle on itselle tärkeää päästä luomaan uutta ja parasta antia on päästä kisoissa näkemään oma käden jälki, kun tytöt toteuttavat ideat käytännössä. Myös oma kehittyminen koreografian tekemisessä motivoi, on hienoa kehittyä koko ajan lisää ja nähdä myös ohjelman tekemisen kehityskaari.
Myös Jonna-valmentaja on samoilla linjoilla:
— Koreografian tekeminen on parasta! Koen, että kehityn myös valmentajana, kun teen koreografiaa. Tiedän itse valmentajana parhaiten, mihin joukkue pystyy, millaista tyyliä ja teemaa he pystyvät toteuttamaan, mitä yksilötaitoja joukkueen sisältä löytyy, millaisia tekniikoita ohjelmaan voi laittaa ja niin edelleen. Koreografian teko on kokonaisuus, miettii Jonna.
Oulussa sanotaan, että koreografian pitää herättää tunteita. Joko puolesta tai vastaan, sillä ei ole väliä. Mutta herättää pitää.
— Itse näytän aina meidän valmentajatiimin tekemät junnujen koreografiat videolta myös sellaisille henkilöille, jotka eivät ole lajin parista... Että ymmärtävätkö he sitä ja jaksavatko seurata ohjelman loppuun. Jos eivät jaksa, niin silloin on joku vialla. Koreografian pitäisi olla sellainen shownumero, että se kiinnostaa vaikkei tietäisi cheertanssista yhtään mitään, linjaa Heli.
Valmentajien mukaan Oulussa ollaan notkeita muuttumaan ajan trendien mukana, mutta silti arvostetaan perinteitä. Sellaista ei muuteta, mikä ei muuttamista kaipaa – Ei muutoksia vain muutoksien vuoksi. Oulun joukkueilla on myös vahvat perinteet ja toimintatavat. Edustusjoukkueilla on sama toiminnan runko vuodesta toiseen. Leireillä vierailevat ulkopuoliset ohjaajat on vuosien saatossa todettu juuri oululaisille parhaiksi. Musiikintekijä, ruotsalainen Johannes, on todellinen taiteilija; hän tietää ja osaa tehdä juuri oululaisten toiveiden mukaiset musiikit. Tyylikkäät puvut suunnitellaan aina myös omin voimin.
Oululaisten oma tyyli, usko omaan juttuun ja vahvat tekemisen perinteet jo kahdenkymmenen vuoden ajalta tekevät Oulusta vahvan cheertanssikaupungin. Valmentajilla tuntuu myös olevan hyvä ja tiivis yhteishenki – Mikä osaltaan varmasti antaa mahdollisuuden jokaiselle kehittyä ja kasvaa paitsi valmentajana, myös koreografina. Parhaillaan on uusi vuosi käynnistynyt ja valmentajat ovat jo kovaa vauhtia suunnittelemassa uusia koreografioita. Innolla jäämme odottamaan, millaisia ohjelmia oululaisilta tänä vuonna nähdään!
Ladies Dance Team SM-kilpailuissa 2020 |