Oululainen valmennusosaaminen loistaa maajoukkueissa!

Oululainen tanssivalmennus tekee historiaa, tänä vuonna maajoukkueissa nähdään ennätysmäärä kaupungin huippuvalmentajia! Aikuisten tanssimaajoukkuetta luotsaa päävalmentajana Oulun pitkäaikainen valmentaja Jonna Ruikka. Junioreiden tanssimaajoukkueessa Oulun vahvaa osaamista edustavat valmentajat Henna Hyvönen, Heli Jääskö ja Johanna Paasovaara, eli meidän oma Junior Dance Teamin valmennustiimi. 

Miten valmentajat valmistautuvat kauteen ja mitä odotuksia heillä on? Sukellamme syvemmälle heidän matkaansa kohti kansainvälisiä kisalavoja! 

-----

Kuinka olet päätynyt maajoukkuevalmentajaksi? Millainen tausta sinulla on maajoukkuevalmentajana, miksi maajoukkueen valmentaminen kiehtoo sinua? 

–  Maajoukkueen valmentaminen tuntui luonnolliselta jatkolta valmennusurallani. Se tarjosi hyvän jatkumon omalle valmentajauralle, kun takana on useita vuosia aikuisten edustustasolla, mutta samalla toi mukanaan uusia haasteita ja mahdollisuuksia oppia. Olen valmentanut vuodesta 1998 lähtien lähes kaikkia ikä- ja taitotasoja, mikä on antanut vahvan pohjan tälle tehtävälle. Maajoukkuetoiminta on ympäristö, jossa pääsee työskentelemään Suomen huippujen kanssa ja kehittämään cheertanssia korkeimmalla kansainvälisellä tasolla, mikä tekee tästä tehtävästä erityisen motivoivan, aikuisten tanssimaajoukkueen päävalmentaja Jonna Ruikka kertoo.

Aikuisten tanssimaajoukkueen päävalmentaja Jonna Ruikka

– Valmennusurani alkoi jo 16-vuotiaana, kun innostuin koreografioiden tekemisestä. Nyt takana on kohta jo yhdeksän vuotta valmennuskokemusta. Olen vuosien varrella valmentanut lähes kaikkia seuramme tanssijoukkueita, mutta erityisesti tavoitteellinen edustusjoukkueiden valmentaminen on ollut lähimpänä sydäntäni. Maajoukkuevalmennuksesta minulla on aiempaa kokemusta parilta vuodelta, ja välivuosien jälkeen on upeaa päästä jälleen edustamaan Suomea tämän mahtavan tiimin kanssa, kertoo junioreiden valmentaja Henna Hyvönen.

Junioreiden tanssimaajoukkueen valmentaja Henna Hyvönen

– Tänä vuonna tulee täyteen 30 vuotta lajivalmentajana. Vuosien varrella olen valmentanut laajasti eri ikä- ja taitotasoja niin cheerleadingissä kuin cheertanssissa, pääasiassa SM- ja kansainvälisen tason joukkueita. Maajoukkuevalmentajana olen vienyt joukkueita MM-kilpailuihin jo kuusi kertaa, ja tämänhetkinen MM-projekti on seitsemäs. Nykymuotoinen maajoukkuevalmennus kiehtoo erityisesti siksi, että se tuo yhteen urheilijoita eri seuroista. On inspiroivaa kohdata uusia lahjakkuuksia, tutustua heihin ja olla hetken aikaa mukana heidän kehityksessään, Heli Jääskö kertoo.

Junioreiden tanssimaajoukkueen valmentaja Heli Jääskö

– Olen valmentanut cheertanssia noin 6 vuotta, joista viime vuodet päätoimisesti junioreiden SM-sarjassa. Junioreiden maajoukkuevalmennus on aina kiinnostanut minua, ja koen että nyt oli oikea aika minulle ottaa seuraava askel valmennusurallani oman kilpaurheilu-urani päättyessä. Tämä on ensimmäinen kauteni maajoukkueen valmentajana. Olen todella tavoitteellinen valmentaja, ja valmennustiimillämme haluamme kokonaisvaltaisesti kehittää maajoukkuetoimintaa cheertanssissa, kertoo junioreiden valmentaja Johanna Paasovaara. 

Junioreiden tanssimaajoukkueen valmentaja Johanna Paasovaara

Mitkä ovat tärkeimmät ominaisuudet, joita maajoukkueurheilijalta odotetaan?

–  Maajoukkueurheilijalta odotetaan ennen kaikkea lajin vaatimaa korkeaa taitotasoa ja määrätietoista suhtautumista omaan tekemiseensä. Fyysisesti ja teknisesti hänen on pystyttävä suoriutumaan huippu tasolla, mutta yhtä tärkeää on henkinen vahvuus. Tämä tarkoittaa paineensietokykyä, itseluottamusta, kykyä käsitellä epäonnistumisia sekä halua ja uskallusta ottaa vastuuta ratkaisevilla hetkillä. Lisäksi henkisesti vahva urheilija pystyy keskittymään olennaiseen myös haastavissa tilanteissa, mukautumaan nopeasti muuttuviin tilanteisiin, pystyy toimimaan osana joukkuetta ja säilyttämään focuksen joukkueen arvoissa ja tavoitteissa läpi maajoukkuekauden ja on valmis tekemään töitä yhteisten tavoitteiden eteen. Myös itsensä johtaminen ja palautumisen hallinta ovat tärkeitä, jotta urheilija pystyy suoriutumaan tasaisesti kauden aikana, kertoo Jonna Ruikka.

–  Maajoukkue toimii projektimuotoisesti, mikä edellyttää urheilijoilta vahvaa itseohjautuvuutta ja omatoimista harjoittelua. Kevään aikana järjestetään vain seitsemän yhteistä leiriä, joten itsenäinen treenaaminen ja korkea motivaatiotaso ovat ratkaisevassa roolissa. Maajoukkueurheilijalta vaaditaan sitoutumista, kurinalaisuutta ja kykyä kehittää itseään myös ilman jatkuvaa valmennusta, Henna Hyvönen kommentoi. 

Mitä tavoitteita teillä on valmennuksen näkökulmasta tälle kaudelle?

–  Tavoitteemme on rakentaa maailman paras TMJ, joka on yhtenäinen, tavoittelee yhdessä isoja unelmia ja on valmis sitoutumaan toimintaan useammiksi vuosiksi. Jatkuvuus on meille tärkeää, sillä huippusuoritukset ja kehittyminen vaativat pitkäjänteistä työtä. Haluamme luoda ympäristön, jossa urheilijat kokevat, että heillä on mahdollisuus kasvaa, kehittyä ja saavuttaa suuria asioita osana tätä joukkuetta, aikuisten valmentaja Jonna kertoo. 

–  Joukkueen enemmistö on ensikertalaisia maajoukkueessa, joten meidän tavoitteenamme on tutustuttaa ja opettaa heitä leirimuotoiseen maajoukkue projektiin, ja ottamaan vastuu omasta harjoittelusta ja aikataulutuksesta. Pyrimme luomaan vahvaa pohjaa pitkälle maajoukkue- ja urheilu-uralle. Haluamme luoda positiivisia kokemuksia huippu-urheilusta, ja haastaa jokaista urheilijaa kehittymään seuraavalle tasolle omalla polullaan, Johanna kertoo. 

–  Olemme valmennustiiminä kaikki erittäin urheilijalähtöisiä valmentajia. Haluamme luoda ympäristön, jossa on turvallista urheilla. Erityisesti projektimuotoisessa joukkueessa, kun urheilijat tulevat ympäri Suomen eri cheerleading seuroista, on tärkeää varmistaa, että jokainen urheilija tuntee olonsa tervetulleeksi ja osaksi joukkuetta heti alusta alkaen. Panostamme vahvasti yhteishengen luomiseen, sillä hyvä joukkuehenki ja luottamus valmentajien sekä urheilijoiden välillä ovat avainasemassa kehittymisen kannalta, Henna lisää. 

Junioreiden tanssimaajoukkue 2025

Miten urheilijoiden hyvinvoinnista ja palautumisesta huolehditaan maajoukkuetoiminnassa?  

–  Leirien aikataulut on mietitty urheilijan ja opiskelijan viikkoon sopivaksi, myös kaukaa matkustaville. Leireillä on paljon eri pituisia taukoja, ja treenien intensiteetti vaihtelee. Urheilijoita tuetaan viikkotreenien suunnittelussa, painotamme palautumisen tärkeyttä, sekä teemme tiivistä yhteistyötä seuravalmentajien kanssa jolloin olemme tietoisempia heidän kokonaiskuormituksen määrästä ja sen optimoimisesta. Urheilijat lähettävät viikkovideoiden mukana kuulumisia, jolloin pystymme yksilökohtaisesti reagoimaan jokaisen tarpeisiin ja haasteisiin Johanna kommentoi junioreiden projektia. 

–  Meillä on joukkueessa erillinen fysiikkavalmentaja, jonka kanssa suunnittelemme kauden jaksotusta ja ohjelmointia, jotta harjoittelu on optimaalisesti rytmitetty ja kuormitus hallinnassa sekä psyykkinen valmentaja tukemassa henkistä hyvinvointia ja suorituskykyä. Leireillä ja MM-matkalla mukana on myös fysioterapeutti, jolta urheilijat saavat henkilökohtaista neuvontaa ja apua kauden aikana. Lisäksi hyvä yhteistyö seurajoukkueiden valmentajien kanssa on keskeistä, jotta urheilijoiden kuormitusta voidaan seurata kokonaisvaltaisesti ja tarvittaessa joustaa molemmin puolin. Lisäksi korostamme paljon unen ja ravinnon merkitystä, Jonna kertoo aikuisten maajoukkueen toiminnasta.

Mitkä ovat suurimmat haasteet maajoukkuevalmentajana?

–  Rajallinen aika joka meillä on maajoukkueen kanssa. Kokoonnumme yhteisesti leireille, jolloin aika on rajattua, ja suunnitelmallisuus korostuu jotta saamme painotettua oikeita asioita oikeaan aikaan joukkueen toimintakauden aikana. Tästä helpompaa on kuitenkin tehneet meidän sitoutuneet ja ahkerat tanssijat. He treenaavat todella määrätietoisesti leirien välisinä viikkoina, ja ottavat korjauksia todella hyvin vastaan. Leireillä he ovat keskittyneitä ja innokkaita. Tämä mahdollistaa nopean etenemisen leireillä ja yleisestikin projektissa, Johanna kertoo.

–  Maajoukkuevalmentajana suurimmat haasteet liittyvät aikarajoitteisiin ja kuormituksen hallintaan. Aikaa on rajallisesti, sillä leirejä on kahdeksan, jotka pidetään noin kolmen viikon välein. Suurin osa urheilijoiden harjoittelusta tapahtuu itsenäisesti tai pienryhmissä seurajoukkueiden omilla kotisaleilla. Leireillä keskitymme usein erilaisiin asioihin, ja harjoittelu eroaa huomattavasti seurajoukkueen viikkoharjoittelusta. Koska aikaa on rajoitetusti, kaikki asiat tapahtuvat nopeasti ja ratkaisujen on löydyttävä nopeasti, mikä tuo oman haasteensa valmennustyöhön, Jonna kuvailee.

–  Toinen merkittävä haaste on fyysisen ja henkisen kuormituksen hallinta, kun urheilijat kilpailevat sekä seurajoukkueessa että maajoukkueessa. Se tuo mukanaan riskin ylikuormituksesta, joten on tärkeää seurata ja hallita urheilijoiden kuormitusta jatkuvasti, hän jatkaa.

–  Jos joukkue uudistuu paljon kausien väleissä, yhteisten arvojen, tavoitteiden ja perusasioiden luominen ja yhtenäisen tapojen kehittäminen vie enemmän aikaa. Lisäksi kansainvälisen tason kilpailu ja sen tuomat vaatimukset ovat aina haasteellisia. Joukkue kilpailee yhdessä MM-kilpailuissa vain kerran, ja arvostelu poikkeaa huomattavasti siitä, mihin olemme Suomessa tottuneet. Tuomarit voivat asettaa eri painotuksia ja kriteerejä, mikä tekee sopeutumisesta ja valmistautumisesta entistä tärkeämpää, Jonna lisää. 

Mitkä asiat tuovat eniten iloa ja onnistumisen kokemuksia valmentajana?

–  Valmentajana suurimman ilon ja onnistumisen kokemuksen tuo urheilijoiden kehityksen näkeminen maajoukkuekauden aikana. On todella mahtavaa nähdä, kuinka urheilijat kehittyvät niin yksilöinä kuin osana joukkuetta. Myös se, että joukkue suoriutuu hyvin leireillä esiintymisissä, sekä itse MM-kilpailuissa ja saavuttaa asetettuja tavoitteita, on valtavan palkitsevaa. Lisäksi maailman parasta on kun näkee, että urheilijat nauttivat maajoukkue kaudesta ja kokevat kehittyvänsä, Jonna kuvailee. 

–  Yhtenäinen joukkuehenki ja yhteiset onnistumiset tuovat eniten iloa. On upeaa nähdä, kuinka jokaisessa urheilijassamme näkyy intohimo ja palo tanssiin, se avaa joukkueelle valtavasti mahdollisuuksia kehittyä. Vaikka olen ollut tämän joukkueen kanssa vasta lyhyen aikaa, siitä on jo nyt tullut minulle todella rakas, Henna kertoo.

–  Kun näkee urheilijoiden onnistuvan harjoituksissa, ja nauttivan siitä mitä tekevät. Iloa tuo kun joukkueella on omia hassuja joukkueen keskeisiä juttuja, ja he juttelevat ja nauravat leirin tauoilla keskenään. Välillä myös valmentajat pääsevät osaksi heidän hassuja juttuja ja juoruja, jolloin on ihanaa nähdä joukkueen luottoa ja avoimuutta meitä kohtaan. Onnistumisen tunteita tulee kun urheilija oivaltaa jotain uutta, ja kun kilpailuohjelma ja -kunto valmistuu aikataulun mukaisesti, Johanna kertoo. 

Kuinka tiivistä yhteistyötä teette seurajoukkueiden valmentajien kanssa?

–  Yhteistyö seurajoukkueiden valmentajien kanssa on tärkeää projektin onnistumisen kannalta. Junioreiden projektissa pidämme palaverin seuravalmentajien kanssa joka leirin jälkeisenä tiistaina, jossa käymme läpi leirin kuulumiset ja muut ajankohtaiset asiat. Seuravalmentajat voivat kertoa heidän joukkueen aikataulusta ja treenikuormituksesta, sekä heidän tekemiään oivalluksiaan. Olemme myös leirien välissä yhteyksissä seuravalmentajiin puhelimitse tarvittaessa. Seuravalmentajat ovat antaneet myös arvokasta palautetta kilpailuohjelmasta. Voimme yhteistyöllä tukea paremmin jokaisen maajoukkueen urheilijan treeni-arkea, Johanna kertoo. 

–  Pidämme yhteyttä seuravalmentajiin säännöllisesti varmistaaksemme sujuvan tiedonkulun ja yhteistyön. Meillä on yhteinen viestintäkanava jokaisen seurajoukkuevalmentajan kanssa, jonka kautta jaamme säännöllisesti terveisiä kauden mittaan, kuten leirikuulumisia, treeniohjeita ja muita ajankohtaisia asioita. Lisäksi olemme henkilökohtaisesti yhteydessä valmentajiin, jos asia koskee yksittäisiä urheilijoita, Jonna kertoo. 

Aikuisten tanssimaajoukkue 2025

Onko maajoukkuevalmennuksessa tapahtunut muutoksia viime vuosina? Jos on, millaisia?

–  Maajoukkuevalmennuksessa on tapahtunut muutoksia viime vuosina usealla osa-alueella. Yksi merkittävä muutos on joukkuekoon vaihteleminen kaudesta toiseen. Suoraan urheilijahaun ollessa päällä ei voida sanoa mikä tulee olemaan esimerkiksi kisaavan kokoonpanon koko, eli montako urheilijaa on kuvioissa. Ja selkeästi trendi on, että joukkuekoko on iso MM-kilpailuissa. Ja tänä vuonna ensimmäistä kertaa koskaan Suomella on 20 tanssijaa kisamatolla, Jonna Ruikka kertoo. 

–  Fyysisen ja psyykkisen valmennuksen osalta olemme nähneet uusia lähestymistapoja. Fyysisessä valmennuksessa on korostettu maksimikestävyysharjoittelua osana kilpailukunnon kasvatusta ja voimaliikkuvuutta, jotka ovat tärkeitä huipputason tanssijoille. Psyykkisen valmennuksen merkitys on myös kasvanut, sillä urheilijoiden henkinen valmius ja paineensietokyky ovat avainasemassa. Lisäksi sukupolven vaihdos on tuonut maajoukkueeseen paljon uusia, taitavia nuoria tanssijoita, mikä tuo mukanaan raikkaita ideoita ja lisää joukkueen monimuotoisuutta, Jonna jatkaa.

-----

Jäämme innolla seuraamaan, kuinka suomalainen cheertanssi kehittyy ja millaisia saavutuksia nämä lahjakkaat valmentajat ja urheilijat tuovat tullessaan. Seuraa joukkueiden menoa ja kilpailuihin valmistautumista Instagramissa @teamfinlandpom ja @teamfinlandjuniorpom. 

Tsemppiä viimeiseen puristukseen maajoukkuekaudella!

Upea NL-edustus Junioreiden Tanssimaajoukkueessa!

Miltä kuulostaisi päästä treenaamaan Suomen parhaiden tanssijoiden kanssa ja päästä edustamaan Suomea kansainvälisillä areenoilla? Seitsemän Northern Lights Junior Dance Teamin urheilijaa Oulusta on saanut tämän upean mahdollisuuden, kun heidät valittiin Suomen junioreiden tanssimaajoukkueeseen! Onnea maajoukkuepaikasta meidän urheilijat  – Viola Kumpuvaara, Janna Kähkönen, Laura Nikonen, Iida Pesonen, Inka Salmela, Selina Virkkala ja Laura Välipirtti. Erityisen hienon kunnian sai myös Iida, joka toimii joukkueen toisena kapteenina.

Junioreiden MM-edustus määräytyy SM-kilpailujen perusteella, kun voittaja joukkue saa projektin itselleen. Projektia hallinnoi tänä vuonna Funky Team Espoo, mutta mukana on myös vahvaa oululaista osaamista, kun Junior Dance Teamin valmentajat Henna, Heli ja Johanna ovat osaltaan viemässä joukkuetta kohti huippua. Millaista maajoukkueessa urheileminen todella on? Mitä haasteita ja onnistumisia matkan varrelle mahtuu? Oululaiset tanssijat kertovat itse, miltä unelmien tavoittelu tuntuu! Lue alta Iidan sekä Junior Dance Teamin kapteenin Laura Välipirtin ajatuksia maajoukkueharjoittelusta.

- - - - -

Onko maajoukkue ollut sinulle pitkään unelma?

– Olin ensimmäisen kerran maajoukkueessa kolme vuotta sitten, ja sen jälkeen se on ollut haave ja tavoite päästä maajoukkueeseen uudestaan. Silloin edustus oli Oulussa, mikä teki hakemisesta helpompaa, mutta nyt parin viimeisen vuoden ajan edustus on ollut Espoossa jolloin se ei ole ollut itselle realistinen idea. Tänä vuonna päätin kuitenkin hakea. Esimerkiksi tutut valmentajat olivat yksi syy mikä sai tänä vuonna hakemaan maajoukkueeseen, Iida kertoo. 

– Maajoukkueeseen pääseminen on ollut unelmana ja haaveenani jo pitkää, mutta oikeaa aikaa ei ole vielä ennen tullut. Kuitenkin tänä vuonna junioreiden maajoukkueeseen hakeminen tuntui juuri oikealle hetkelle, Laura jatkaa. 

Junioreiden maajoukkueen kapteeni Iida

Oliko maajoukkueeseen hakeminen tai pääseminen haastavaa?

– Hakeminen vaatii rohkeutta, varsinkin kun se tarkoittaa matkustamista toiselle paikkakunnalle. Itselleni suurin haaste oli opetella pyörimään pirueteissa eri suuntaan kuin mihin olin tottunut. Se vaati paljon harjoittelua, mutta kehitti minua urheilijana, Iida kuvailee. 

– Päätös hakea maajoukkueeseen ei ollut helppo, mutta lopulta tuntui itsestään selvältä.  Espoossa järjestettävät leirit tarkoittavat oululaiselle urheilijalle paljon matkustamista ja ylimääräisiä kustannuksia, mutta intohimo lajia kohtaan voitti. Hakutilaisuus oli täysin uusi kokemus, mutta itsevarmuus, luottamus omaan tekemiseen ja avoimuus uusille asioille auttoivat pärjäämään, Laura kertoo. 

Miten maajoukkueessa treenaaminen eroaa seurajoukkueen toiminnasta?

– Maajoukkueessa urheileminen on suuri kunnia ja myös urheilijana olen edustusasemassa. Maajoukkeen tavoitteet ovat korkeammat kuin seurajoukkueessa, mutta treenirungot eivät eroa hurjasti toisistaan. Joukkueessamme kaikki urheilijat ovat todella taitavia, mutta yhteisen rotaation ja synkronaation löytäminen voi olla aluksi haastavaa, sillä joukkue on kasattu ympäri Suomen. Eri seuroissa on erilaisia pom-tanssin tyylejä ja liikeratoja tekniikoille, asetimme kuitenkin ensimmäisellä leirillä yhteinäiset tekotavat tekniikoille ja linjat pom-motioneille. Treenaaminen maajoukkueessa on tietysti rankempaa ja toistomäärät ovat suurempia. Treeneissä on ihanan nähdä, miten kaikilla on suuri palo tanssia ja lajia kohtaan! Laura kertoo iloiten. 

– Maajoukkue harjoittelu on todella erilaista seurajoukkueeseen verrattuna. Maajoukkuessa pitää matkustaa leirejä varten, joita meillä on yhteensä seitsemän. Leireillä pääsemme treenaamaan joukkueella yhdessä, viikkotreenaaminen taas tapahtuu yksin omatoimisesti. Yleensä kyllä treenaan yhdessä muiden oululaisten kanssa, mutta ollaan kuitenkin itse vastuussa omasta treenistä. Meillä on ohjeet omatoimiselle ja videotehtävät joka viikolle, Iida kuvailee. 

Mikä on yllättänyt sinut maajoukkueessa?

– Suurin yllätys on ollut se, kuinka nopeasti joukkue on hitsautunut yhteen. Jo toisella leirillä yhteishenki oli uskomattoman hyvä, ja tanssiessa koko joukkueen energia huokuu ulospäin. Olen myös saanut paljon uusia ystäviä ympäri Suomea, mikä on ollut ihanaa! Laura iloitsee.

– Minutkin on yllättänyt joukkuehenki, kaikki ovat todella motivoituneita, ja se näkyy ilmapiirissä, Iida samaistuu. 

Millainen on tyypillinen harjoituspäivä maajoukkueessa?

– Tyypillinen maajoukkueen harjoituspäivä koostuu usein samankaltaisesta rungosta. Usein aloitamme treenit yhteisillä lämppätansseilla tai kuviokierroksilla, jonka jälkeen siirrytään barreen sekä lihasten ja venyttelyiden pariin. Treeneissä tehdään usein tekniikkaa yhdessä koko joukkueella, jotta synkronisaatiota saataisiin hiottua. Jokaisen leirin treenien runko usein eroaa hieman toisistaan riippuen siitä, mitä leirillä halutaan painottaa. Tällähetkellä keskitymme pääasiassa koreon hiomiseen sekä kunnon kasvattamiseen. Leireillä pidämme huolta myös riittävän levon ja ravinnon saannista. Jojomme Tarja hoitaa aina meille urheilijoille lämpimän lounaan pitkiä leiripäiviä varten. Usein myös treenien lopussa pidämme rentoutuksia tai parihierontaa. Laura kuvailee. 

Junior Dance Teamin kapteeni ja maajoukkueurheilija Laura V.

Mitä tavoitteita sinulla on maajoukkueurheilijana? Entä onko joukkueella yhteisiä tavoitteita?

– Henkilökohtaisesti haluan kehittyä urheilijana ja tavoittelen MM-mitalia ja toivottavasti jonain päivänä myös MM-kultaa! Joukkueella meillä on sekä teknisiä että henkisiä tavoitteita. Tulostavoitteemme tälle kaudelle on MM-mitali ja HIT-suoritukset semifinaalissa ja finaalissa. Tärkeintä on kuitenkin, että jokainen voi olla tyytyväinen omaan ja joukkueen suoritukseen, Iida kertoo. 

– Haluan kehittyä sekä fyysisesti että henkisesti ja oppia uutta, mutta myös kehittyä joukkuekaverina ja saada arvokasta kisakokemusta MM-kisoista. Haluan, että joukkueessa muut voivat luottaa minuun, kokea olevani helposti lähestyttävä ja avoin urheilija. Haaveenani on kuitenkin vielä jonakin vuonna päästä urheilemaan aikuisten cheertanssimaajoukkueeseen, Laura kertoo. 

– Kolmannella maajoukkueleirillä asetimme joukkueen kanssa yhteiset tavoitteet. Keräsimme tänä vuonna tavoitteet neljään eri kategoriaan, jotka ovat suoritus-, prosessi-, mental-ja tulostavoite. Kävimme yhdessä keskustelua tavoitteista sekä tavoitteiden ja unelmien eroavaisuuksista, jaoimme myös erilaisia henkilökohtaisia kilpailukokemuksia ja -muistoja joukkueen kesken. Asetimme yhdessä joukkueen kanssa tulostavoitteiksi HIT-suoritukset semifinaalista ja finaalista, MM-mitalli ja, että kaikki voivat olla tyytyväisiä yhteiseen suoritukseen! Laura jatkaa. 

Mitä vinkkejä antaisit nuoremmille urheilijoille, jotka haaveilevat maajoukkuepaikasta?

– Maajoukkueeseen hakeminen voi tuntua isolta askeleelta, mutta siinä ei häviä mitään. Se on vain ensimmäinen askel ja uusi kokemus kohti maajoukkuetta. Tehkää töitä tavoitteiden ja unelmienne eteen. Ole avoin palautteelle ja valmis tekemään tarvittavat muutokset, sillä myös palautteen vastaanottaminen on hyvä taito! Laura kannustaa. 

– On silti tärkeää nauttia urheilusta ja pitää hauskaa sen parissa, sillä motivaatio ja intohimo näkyvät myös tekemisessä. Muistakaa, että matka kohti maajoukkuetta voi olla vaativa, mutta usko itseesi ja jatka kovaa työtä ja luottakaa omaan tekemiseenne, niin teillä on mahdollisuudet mihin vain! Antakaa tanssin palonne näkyä valmentajille, koska se erottuu ja muistakaa tavoitella unelmianne! Laura jatkaa. 

– Tärkeintä on uskoa itseensä ja tehdä kovasti töitä! Positiivinen asenne, motivaatio ja itseluottamus luovat vahvan pohjan maajoukkueeseen pyrkimiselle. Kovaa treeniä ja luottoa itseen. Positiivinen asenne ja motivaatio antaa hyvän perustan lähteä tekemään töitä maajoukkue unelman eteen, Iida lisää. 

Miltä tuntuu olla maajoukkueen kapteeni, ja millaisia asioita pidät tärkeinä kapteenin roolissa?

– Maajoukkuekapteenina oleminen tuntuu huikealta, koska se on ollut oma tavoite ja unelma. Kapteenilla on vastuuta ja pitää edustaa omaa maata. Koen että kapteenin roolissa tärkeää on olla helposti lähestyttävä kaikille joukkuelaisille, pystyä kommunikoimaan valmentajien ja joukkuekavereiden kesken ja olla motivoitunut urheilija sekä oma itsensä, Iida iloitsee. 

Junioreiden tanssimaajoukkue 2025

Maajoukkueeseen pääseminen on monelle tanssiurheilijalle unelma, joka vaatii kovaa työtä, rohkeutta ja sitoutumista. On hienoa nähdä, kuinka oululainen osaaminen ja sitoutuminen ovat mukana myös tämän vuoden valmennuksessa. Seuraamme innolla, mihin joukkueen matka vie, kenties jopa kohti MM-mitaleita! Seuraa joukkueen menoa Instagramissa @teamfinlandjuniorpom

Aikuisten tanssimaajoukkueessa nähdään tänä vuonna ennätysmäärä oululaista osaamista!

Oululaisilla on vahva historia aikuisten tanssimaajoukkueessa, mutta tänä vuonna heitä on mukana ennätysmäärä. Floridan aurinkoiseen Orlandoon suuntaa peräti kuusi Ladies Dance Teamin jäsentä. Maajoukkueeseen on valittu viisi urheilijaa – Olivia Elomaa, Niina Kemppainen, Julia Moilanen, Siiri Mäki ja Josefiina Yliluoma ja lisäksi joukkueen päävalmentajana toimii Oulun oma konkari Jonna Ruikka.

Erityisonnittelut Olivia Elomaalle, joka on nimetty tanssimaajoukkueen kapteeniksi! Lue alta Olivian sekä Ladies Dance Teamin kapteenin Julian ajatuksia maajoukkueharjoittelusta.

- - - - -

Millaista arki on maajoukkueurheilijana? Kuinka seurajoukkueen ja maajoukkueen treenien yhdistäminen onnistuu arjessa?

– Arki maajoukkueurheilijana on antoisaa ja motivoivaa, mutta välillä myös kiireistä. Viikkoon mahtuu sekä maajoukkueen että seurajoukkueen harjoituksia, ja niiden lisäksi myös töitä. Treenien sovittaminen muuhun elämään vaatii hyvää aikataulutusta ja priorisointia. Maajoukkuekausi on hyvin intensiivinen, joten myös palautumiselle on varattava aikaa viikoittain. Itse ajattelen kuitenkin, että unelmien toteuttamiseen löytyy aina aikaa, Julia kuvailee.

– Seurajoukkuetreenien lisäksi käyn kahdesti viikossa hallin Open Gym -vuoroilla tekemässä maajoukkuetreenejä. Lajiharjoittelun ohella pidän huolta monipuolisesta treenistä, johon kuuluu muun muassa voimaharjoittelua, peruskuntoharjoittelua sekä lajeja, joita innostun kokeilemaan, kuten spinningiä ja hiihtoa. Arkeni pyörii täysin urheilun ympärillä, ja kaikki valintani perustuvat siihen. Pidän huolta jaksamisestani huolehtimalla riittävästä ravinnosta ja unen saannista, Olivia kertoo.

– Ladies Dance Teamille on merkitty viikoittain yksi omatoiminen harjoitus, jonka hyödynnämme suoraan maajoukkuetreeniin. Leiriviikoilla seurajoukkueen treenejä kevennetään, ja olemme silloin pois yhdestä lajiharjoituksesta. Seura tukee maajoukkueurheilijoita tarjoamalla veloituksetta Open Gym -kortin maajoukkueprojektin ajaksi, Olivia jatkaa.

Maajoukkueen kapteeni Olivia Elomaa

Mitä maajoukkueen harjoitteluun kuuluu? Onko siinä jotain erityistä verrattuna seurajoukkueen harjoituksiin?

– Maajoukkuetoiminta on leiripainotteista, ja omilla treenisaleilla harjoittelemme itsenäisesti maajoukkueohjelmaa. Harjoittelu on hyvin samantyyppistä kuin seurajoukkueessa, mutta sisältö on hieman erilainen. Maajoukkueessa harjoittelemme esimerkiksi koreografiaa ja sen tekniikoita eri tukijalalle kuin seurajoukkueessa. Suurin osa treeneistä tapahtuu omalla paikkakunnalla pienemmissä ryhmissä, ja koko joukkue kokoontuu vain leiriviikonloppuina, Olivia kertoo.

– Maajoukkueharjoittelu koostuu laji-, fysiikka- ja peruskuntotreeneistä. Treenaamme pääasiassa omatoimisesti, ja kauden aikana kokoonnumme kahdeksan kertaa viikonloppuleireille harjoittelemaan koko joukkueen kanssa. Juuri tämä leiri- ja omatoimipainotteisuus erottaa maajoukkueharjoittelun seurajoukkueen treeneistä. Lisäksi maajoukkueessa monet piruetit ja hypyt tehdään eri suuntaan kuin seurajoukkueessa, mikä tuo oman haasteensa. Seuran tarjoamat Open Gym -kortit maajoukkueurheilijoille ovat helpottaneet harjoittelua huomattavasti, Julia lisää.

Maajoukkueurheilija ja Ladies Dance Teamin kapteeni Julia Moilanen

Kuvaile tyypillinen maajoukkueurheilijan viikko – mitä kaikkea siihen kuuluu?

– Seurajoukkueen kanssa harjoittelemme kolme kertaa viikossa lajia ja kerran fysiikkaa. Lisäksi teen kaksi maajoukkuetreeniä, joista toinen yhdistetään seurajoukkueen omatoimiharjoitukseen. Tämän lisäksi viikkoon kuuluu toinen voimatreeni sekä peruskuntoharjoitus, jonka sisällön voi valita itse, tämä tuo mukavaa vaihtelua treeniviikkoon!

Olivian viikkoharjoittelu:

Maanantai: Lepopäivä

Tiistai: Aamulla peruskuntotreeni ja liikkuvuusharjoitukset, illalla nopeusvoima- ja lajitreeni sekä TMJ-osuudet

Keskiviikko: Aamupäivällä voimatreeni

Torstai: Aamulla peruskuntotreeni, illalla lajitreeni

Perjantai: TMJ-treeni

Lauantai: Yleensä lepo

Sunnuntai: Aamulla voimatreeni, jonka jälkeen lajitreeni

– Tämä on minun perusviikkoni. Yleensä kahden tai kolmen viikon välein pidetään kevennetty viikko, jolloin treenitunteja vähennetään merkittävästi, esimerkiksi peruskuntoharjoitukset ja toinen voimatreeni jätetään pois. Lisäksi kerran kuukaudessa pidän kaksi peräkkäistä lepopäivää, Olivia kertoo.

Millaisia vastuita ja luottamustehtäviä maajoukkueen kapteenina sinulle kuuluu?

– Leireillä meillä on välillä niin sanottuja "kaputunteja", joissa olemme vetovastuussa esimerkiksi arvo- ja tavoitekeskusteluista sekä joukkueen ryhmäytymistehtävistä. Panostamme paljon joukkuehengen rakentamiseen! Lisäksi pidämme tiiviimpää yhteyttä valmennustiimin kanssa ja välitämme joukkueen asioita heille. Kisojen lähestyessä kapteenit vastaavat myös haastatteluihin, Olivia kertoo kapteeniudestaan.

Millaisia tavoitteita teillä on maajoukkueena tällä kaudella?  

– Tavoitteenani on kisata MM-lavalla ja kehittää itsestäni paras mahdollinen urheilija kauden aikana. Joukkueena tähtäämme vauhdikkaaseen ja taidokkaaseen ohjelmaan, joka säteilee energiaa. Tavoitteemme on maailman paras kokonaisuus! Julia kuvailee.

– Asetamme jokaiselle leirille omat, konkreettiset tavoitteet, joihin kuuluu tiettyjä ohjelman osa-alueita ja niiden kehittäminen. Tänä vuonna seuraamme myös HIT%-lukemia 1/4-, 1/2- ja kokonaissuorituksista. Tavoitteena on, että kauden aikana yli 50 % kokonaisista suorituksista on HIT-tason onnistumisia. Joukkueemme päämääränä on olla paras siinä, mitä juuri ME teemme, tähtäin on asetettu korkealle! Olivia iloitsee.

Cheertanssin maajoukkue 2025

Pysy kuulolla – seuraavaksi esittelemme myös junioreiden maajoukkueen! Muista seurata meitä Instagramissa @northernlightscheerleading ja kannusta joukkueet kohti MM-lavaa!