Toimiston väki esittäytyy: Valmennuskoordinaattori

Kuka olet? 

— Olen Niina Keskinarkaus, 26-vuotias oululainen.

Mitä teet seuran toimistolla?

— Olen seurassa osa-aikaisessa työsuhteessa valmennuskoordinaattorina, työpäiväni ovat kevätkaudella maanantai, tiistai ja torstai. Työnkuvaan kuuluu osittain ohjaustyö ja sen lisäksi valmennuksen koordinointiin liittyviä toimistotöitä. Ryhmänohjauksissa olen mukana pienten lasten harrasteryhmissä sekä kilpailevien lasten ja nuorten ryhmissä. Toimistossa työnkuva on laaja ja tehtävää on laidasta laitaan, mikä pitää työn mielenkiintoisena.

— Seurassa valmentaa noin 40 vastuu- sekä apuvalmentajaa ja lähes kaikki heille menevä tiedotus sekä koulutuksien ja muun toiminnan järjestely kulkee minun kauttani. Valmennusta ja ohjaajia pyritään seuran puolesta tukemaan kaikessa missä he apua tarvitsevatkaan. Valmentajia pyritään pitämään ajantasalla kaikissa harrastamiseen ja kilpailemiseen liittyvissä asioissa, siksi erilaisia valmentaja- ja tiimipalavereita, lisäkoulutuksia kuten kausittainen valmentajien kurssipäivä ja muun muassa ensiaputaitojen päivityskursseja tarjotaan kuukausittain, ja niiden suunnitelu ja toteutus kuuluvat valmennuskoordinaattorille. Seura ja sen harrastajamäärä on kasvussa ja joka kausi saamme uusia innokkaita lajin harrastajia, siksi yhdessä toiminnanjohtajan ja jaostojohtokunnan kanssa pyrimme jatkuvasti kehittämään seuraa ja tarjoamaan jokaiselle erinomaisen harrastuksen, jossa kaikki toimii ja viihtyy. 

Taustasi cheerleadingissa?

— Alotin itse harrastajana vuonna 2000, silloisessa seuran ainoassa minijoukkueessa. Siitä siirryin junioreiden edustusjoukkueeseen Helmiin ja aloitin samalla myös toisen lajin harrastamisen cheertanssin puolella. Ensimmäiset ulkomaankisat olivat junioritanssin mukana vuonna 2003, EM-kilpailuissa Manchesterissä jolloin napattiin EM-hopeaa. Silloin saatiin EM-edustuksia niin cheerin kuin tanssinkin puolella ja monet ulkomaankisat on tullut käytyä nuorena, voitimme mm. junioreissa Helmien kanssa junioreiden Suomen ja Euroopan mestaruudet vuonna 2005. Junioreissa aloittelin myös valmentajana ensimmäisen kerran vuonna 2004. Sen jälkeen olen ollut useamman joukkueen valmennuksessa ja joinakin vuosina taas keskittynyt ainoastaan itse kilpailemiseen.

NL Minit 2000 Helsingissä (Niina keskellä) ja Junioritanssin EM-hopea 2003 Manchester (Niina ylärivissä keskellä)

2011

— Naisten edustusjoukkueeseen nousin vuonna 2005 ja olin siellä urheilijana mukana vuoteen 2008 asti. Vuonna 2007 saimme SM-kultaa. Välissä opiskelin toisella paikkakunnalla ja palasin jälleen vuoden tauon jälkeen harrastuksen pariin. Seuraavana vuonna Timantit voittivat ICU-karsinnan  ja saivat ensimmäisenä suomalaisena naisten joukkueena oikeuden edustaa Suomea maailmanliitto ICU:n MM-kisoissa Orlandossa. Näistä kisoista vuodelta 2009 minulla on MM-hopeaa.

— MM-edustusoikeus saatiin toisen kerran vuonna 2011 ja sen jälkeen laji sai hetkeksi väistyä perheenlisäyksen vuoksi. Lapsen tulon jälkeen iski valtava kaipuu takaisin lajin pariin ja miehen ja perheen tuen avulla sain mahdollisuuden palata takaisin naisten edustukseen. Tälläisen kovan kilpaharrastamisen ja pienen lapsen kanssa elämisen yhdistäminen olikin vaikeampaa kuin kuvittelin, ja siksi jouduin jättämään kovan tason urheilun vuoden 2014 alussa. Tämän jälkeen toimin valmentajana akrobatian lisäkursseilla ja harrastejoukkueissa vuoden verran, kunnes vuoden 2015 alusta sain töitä rakkaan lajin parissa. Kaikki työ seurassa on todella antoisaa ja olen iloinen että voin olla mukana työskentelemässä seuratoiminnassa kaikkien näiden vuosien jälkeen.
​ 

Ketä perheeseesi kuuluu?

— Mies ja 4-vuotias tyttö, lisäksi perheemme kasvaa lisää tämän vuoden kesäkuussa.

Mitä teet vapaa-ajallasi?

— Vapaa-aika kuluu lapsen kanssa touhutessa, ulkoillessa ja ystävien kanssa oleskellessa.

Lempi televisio-ohjelmasi?

— Seuraan useaa sarjaa iltaisin, mutta parhaita ovat vähän vanhemmat sarjat kuten Frendit, Täydelliset naiset ja sen tyyliset sarjat.

Niina aloitti valmentamisen vuonna 2004 Safiiri-mineistä. Tässä valmistuu teemasarjan Intiaani-meikki LintsiCup-kilpailuun.

Mitä hurjaa olet elämässäsi tehnyt?

— Olen melko yllytyshullu, lähden helposti mukaan kaikkeen ja pidän huvipuistoista ja jännityksestä. Joka vuosi yllätän itseni omalla hulluudellani ja siksi yhtä tiettyä juttua ei tule edes mieleen. Benji-hyppy taitaa olla viimeisin tempaus viime kesältä.

Mitä pelkäät?

— Omasta puolestani en mitään isompaa juurikaan, kaikki pelkoni liittyy lähinnä lapseeni, niinkuin varmaan jokaisella vanhemmalla.

Tripla Swedish Wall -pyramidi vuodelta 2007. Niina urakoi välikerroksessa (toinen vasemmalta).

Lempiruokasi?

— Stockmannin caesar-salaatti, sekä kotona tehty lasagne.

Mistä tykkäät työssäsi?

— Kaikki on mukavaa, ja työilmapiiri on parasta. 

Mikä NL:ssä on parasta?

— Jokainen voi sitä harrastaa ja seura tarjoaa monipuolisesti harrastusmahdollisuuksia, ikään tai kuntoon katsomatta. 

Miksi cheerleading on huippua?

— Laji on mukaansa tempaava ja siitä saa helposti sydämen asian. Lajin parissa olen saanut kaikki läheisimmät ystäväni ja  itselleni rohkeutta ja itseluottamusta. Se on muovannut minusta sen ihmisen mikä olen tänä päivänä.

Diamonds MM-hopeaa vuonna 2009.